Esittelyssä tärkeimmät pohjoismaiset jumalat

Kuka oli Odin?

Pohjolan jumalien kuningas Odin esitetään skaldi- ja Edda-runoissa viisaana vanhana miehenä, jolla on vain yksi silmä. Hänen kerrotaan saaneen suunnattoman viisautensa uhraamalla toisen silmänsä ikiviisaan jättiläisen Mimerin taikakaivoon.

Tiedonjanoinen Odin asettui usein Valhallassa valtaistuimelleen Hlidskjalfille, jolta hän näki kaikki maailman tapahtumat.

Siltä hän myös toivotti tervetulleiksi taistelussa kuolleet soturit. Valhallassa jälleensyntyneet soturit, joista käytettiin nimitystä einherjar, taistelivat, mässäilivät ja joivat simaa.

Odinilla oli kaksi sutta, Geri ja Freki, ja kaksi korppia, Hugin ja Munin, joiden kanssa hän myös kulki maailmalla. Uskomusten mukaan hän näyttäytyi välillä ihmisillekin.

Edda-runo Korkean – siis Odinin – sanat kertoo Odinin olleen myös riimukirjoituksen isä:

”Odin kaivoi riimuja
maailman alkulähteiltä.”

Hän keksi kirjoitetun kielen roikuttuaan yhdeksän vuorokautta keihään lävistämänä vailla juotavaa ja syötävää maailmanpuu Yggdrasilissa.

Viikingeillä oli yli kaksisataa nimitystä Odin-jumalalle, kuten Valfader (”kaatuneiden isä”). Joidenkin tutkijoiden mukaan nimitys osoittaa, että häntä pidettiin ensisijaisesti sodan jumalana.

Usein ennen taistelua järjestettiin blot eli uhraus Odinille ja sotapäällikkö ratsasti joukkonsa eteen ja heitti Odinin aseena pidetyn keihään vihollisia kohti huutaen:

”Te kaikki kuulutte Odinille!”

Vaikka Odinilla oli paljon valtaa, tutkijat uskovat, että hän oli suosituin ylhäisön keskuudessa ja tavallinen kansa piti enemmän Thorista.

Odinilla oli paljon apulaisia

Pohjolan jumalista ylimpänä Odinilla oli runsaasti erilaisia tehtäviä ja paljon apulaisia. Monenlaiset olennot auttoivat häntä liikkumaan, keräämään tietoja ja herättämään kunnioitusta Midgårdissa elävien ihmisten keskuudessa.

• Hugin ja Munin: Korpit kertoivat joka ilta Odinille, mitä olivat maailmalla nähneet.

• Sleipnir: Odin kiiti ilmojen halki kahdeksanjalkaisella hevosellaan.

• Geri ja Freki: Jalan kulkiessaan Odinilla oli usein mukanaan pelottavat sutensa.

• Mimerin pää: Odin sai maagisella tavalla neuvoja viisaan jättiläisen katkaistulta päältä.

Kuka oli Thor?

Viikingit uskoivat, että ukkosella Thor matkasi taivaalla kahden vuohen vetämissä vaunuissaan taistelemaan vasarallaan Mjölnerillä jättiläisiä vastaan.

Thor pystyi säätämään tuulia ja säätä ja oli viljelijöiden ja merenkävijöiden keskuudessa suositumpi kuin isänsä Odin. Hänen mukaansa on nimetty viikonpäivä torstai sekä monia paikkakuntia.

Jätti vaati vaimoa vasaraa vastaan

Trymrin runossa Thor huomaa Trymr-jättiläisen varastaneen hänen vasaransa. Thor löytää Lokin kanssa Trymrin, joka lupaa palauttaa vasaran vain, jos saa vaimokseen ihanan hedelmällisyyden jumalattaren Frejan.

Freja kieltäytyi lähtemästä jättiläisen luo, joten Thor huijaa Trymriä pukeutumalla Frejaksi. Kun hän saa vasaransa taas käsiinsä, hän hakkaa varkaan hengiltä.

Kuka oli Frej?

Kun viikingit halusivat varmistaa hyvän sadon tai lapsionnen, he uhrasivat usein Frejlle. Hän vastasi sisarensa Frejan tavoin hedelmällisyydestä, ja hänet kuvattiin joskus siitin jäykistyneenä.

Frej oli Odinin ja Thorin ohella tärkeimpiä Pohjolan jumalia, ja munkki Adam Bremeniläisen mukaan ruotsalaiset uhrasivat vuoden 1050 tienoilla juuri näiden jumalien figuureille temppelissä Uppsalassa.

Skirnirin runo kertoo, kuinka Frej yritti liehitellä jättiläisnainen Gerdiä ja saikin hänestä lupausten ja uhkausten jälkeen vaimon. Frejn Skidbladnir-laivalla oli aina myötätuuli, ja sen pystyi taittelemaan taskuun, kun sitä ei tarvittu.

Kuka oli Frigg?

Frigg oli Pohjolan jumalattarista korkeimmassa asemassa, sillä hän oli naimisissa jumalien kuninkaan Odinin kanssa.

Koska viikinkiperheissä päätökset teki aina vaimo, Frigg oli todennäköisesti erittäin tärkeä jumalatar viikinkiajan naisille. Toisin kuin oikeat viikinkinaiset, Frigg saattoi kuitenkin kotiäitiyteen tylsistyessään lähteä maailmalle haukan hahmossaan.

Friggillä oli kyky nähdä kaikkien ihmisten kohtalo, mutta hän ei yleensä kertonut näkemästään. Ynglingien saagassa kerrotaan hänen olleen hetken naimisissa miehensä veljien, Vilen ja Ven, kanssa, koska hän uskoi, ettei Odin koskaan palaisi matkaltaan kotiin.

Kuka oli Freja?

Rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarena Frejalla oli keskeinen rooli viikinkien elämässä. Edda-runossa Oddrunin valitus erään tilan naiset kutsuvat Frejaa suojelemaan äitiä vaikean kaksosten synnytyksen jälkeen.

Eddojen mukaan Frejan mies oli Od-jumala ja hänen tunnuksensa oli Brisingamen-kaulakoru, jonka hän oli saanut neljältä kääpiöltä maattuaan heidän kanssaan.

Aistillinen jumalatar oli monien himon kohde, ja Edda-runossa Lokin riita Loki syyttää Frejaa siitä, että tämä on maannut kaikkien Pohjolan jumalien kanssa.

Trymin runossa jättiläinen Trym vaatii Frejaa vastineeksi Thorin varastetun vasaran palauttamisesta, mutta Freja kieltäytyy raivoten Thorille:

”Olisinpa tosiaan naisista
miehenkipein,
jos matkaisin kanssasi
jättien maahan.”

Thor saa hankittua vasaransa takaisin vain naamioitumalla Frejaksi.

Freja liittyi myös kuolemaan, sillä joidenkin lähteiden mukaan osa kaatuneista sotureista päätyi Odinin luo Valhallaan mutta osa nautti kuoleman jälkeisestä elämästä Frejan luona Folkvangissa.

Kuka oli Tyr?

Sota oli keskeinen osa viikinkien elämää, ja tutkijoiden mukaan Tyr oli jo varhain vakiintunut sodan jumalaksi. Arkeologit ovat löytäneet ilmeisesti Tyrille uhrattuja miekkoja ja keihäitä Tanskasta Tissø-nimisestä järvestä (”Tyrin järvi”).

Eddojen mukaan Tyr oli Odinin poika ja monin tavoin hänen kaltaisensa. Esimerkiksi ihmisiä uhrattiin hirttämällä sekä Tyrille että Odinille.

Kun Pohjolan jumalat halusivat saada Fenrir-suden liekaan, Tyr voitti sen luottamuksen panemalla kätensä sen kitaan. Kun susi sitten huomasi jääneensä kiinni, se puri Tyrin käden poikki, ja siksi Tyr kuvataan usein yksikätisenä.

Kuka oli Loki?

Pohjolan jumalien mytologiassa Lokilla oli häilyvän häirikön rooli. Tutkijat kiistelevät kuitenkin yhä siitä, oliko Loki myös tulen, tuulen tai jonkin aivan muun asian jumala. Loki oli joka tapauksessa tärkeä, sillä hänen kuvansa on löydetty viikinkiaikaisesta kivestä ja rististä.

Farbauti-jättiläisen poikana Loki yhdisti jättien maailman Pohjolan jumalien maailmaan, ja Fenrir-susi, Jörmungand-käärme ja manalan jumalatar Hel olivat hänen ja Angerboda-jättiläisnaisen hirviölapsia.

Eddojen mukaan hän nai myöhemmin Sigyn-jumalattaren ja sai vielä kaksi poikaa, Narfen ja Valen.

Proosa-Eddassa hänet kuvataan itsekkäänä takinkääntäjänä:

”Loki on sukkela ja kaunis katsoa mutta luonnoltaan häilyvä ja pahantahtoinen.”

Loki kulki usein Thorin kanssa, mutta hän oli aina valmis puhumaan ja toimimaan muita jumalia vastaan, jos se oli hänen oman etunsa mukaista. Hän esimerkiksi leikkasi Sivin tukan, varasti Frejan Brisingamen-korun ja auttoi Thjassi-jättiläistä sieppaamaan Idunin ja tämän taikaomenat.

Loki oli muuntautumisen mestari

1) Loki otti tamman muodon ja antoi orin astua itsensä. Tamma-Loki synnytti Odinin Sleipnir-hevosen.

2) Loki taikoi itsensä ärsyttäväksi paarmaksi estääkseen kahta kääpiöseppää, Sindreä ja Brokia, voittamasta vedonlyöntiä.

3) Paetessaan muiden jumalien rangaistusta Loki yritti piiloutua jokeen lohen muodossa, mutta Thor pyydysti hänet paljain käsin.

Kuka oli Heimdall?

Islantilaisen 1100–1200-luvuilla eläneen Snorri Sturlusonin mukaan viikinkiajalla uskottiin, että Heimdall vartioi Bifrost-sateenkaarisiltaa ihmisten ja Pohjolan jumalien maailmojen välillä.

Kultahampaisen Heimdallin aistit olivat niin tarkat, että hän kuuli ruohon kasvavan ja näki sadan peninkulman päähän.

Heimdall ratsasti Gulltop-hevosella soitellen Gjallarhorn-torveaan, joka kaikui koko maailmaan. Ragnarökin koittaessa Heimdall kutsuisi Gjallarhornilla jumalat taisteluun ja hän ja Loki kuolisivat kaksintaistelussa.

Heimdallin loitsusta tunnetaan enää kaksi riviä, joissa Odinin pojaksikin mainittu Heimdall kertoi: ”Yhdeksän on äitiä minulla, olen yhdeksän sisaren poika.”

Runo-Eddan Rigrin runo kertoo Heimdallin olleen tärkeä hahmo ihmiskunnan synnyssä: viikinkien kolme yhteiskuntaluokkaa, orjat, talonpojat ja jaarlit, saivat alkunsa Heimdallin vierailtua Rigr-nimisen miehen hahmossa kolmen naisen luona.

Kuka oli Njord?

Viikinkien meren jumala hallitsi Proosa-Eddan mukaan luonnonvoimia: ”Hän säätää tuulen kulkua ja taltuttaa meren ja tulen.”

Njordista tuli Skade-nimisen jättiläisnaisen puoliso meren huuhtomien jalkojensa takia, kun Skade sai valita jonkun jumalista miehekseen korvaukseksi siitä, että Skaden isä Thjassi oli poltettu roviolla Asgårdissa.

Jumalat asettuivat verhon taakse niin, että vain heidän jalkansa näkyivät. Skade arveli puhtaimpien jalkojen kuuluvan komealle Balderille ja osoitti siksi Njordin jalkoja.

Avioliitto jäi lyhyeksi: Skaden vuorilla Njord nukkui huonosti susien ulvoessa, ja meren äärellä Skaden unta kiusasi lokkien kirkuna.

Njord oli niin tärkeä Pohjolan merenkävijöille, että häneen uskottiin tutkitusti viikinkiajan jälkeenkin. Länsi-Norjan kalastajat kiittivät Njordia hyvästä saaliista vielä 1700-luvulla.

Kuka oli Hel?

Jumalatar Hel hallitsi alista maailmaa, jota kutsuttiin myös nimellä Hel. Proosa-Eddan mukaan kuoleman jumalatar Hel oli Lokin ja Angerboda-jättiläisnaisen lapsi ja siten Fenrir-suden ja Jörmungand-merikäärmeen sisar.

Hel oli puoleksi mustanpuhuva kuin mätänevä ruumis. Odin karkotti hänet kuoleman valtakuntaan, ja heillä oli keskenään työnjako.

Odin ja Freja ottivat kaatuneet soturit, ja Helin valtaan päätyivät kaikki, jotka kuolivat muista syistä, kuten sairauteen tai vanhuuteen.

Islantilaisen Snorri Sturlusonin 1200-luvulla kirjoittamissa teksteissä manala Hel kuvataan karmaisevana ”vankileirinä”, missä voi olla tuon ajan kristillistä vaikutusta.

Muinainen usko Helin aliseen maailmaan on yhä nähtävissä esimerkiksi sanassa helvetti (alun perin Hel-vite eli Helin rangaistus).

Kuka oli Idun?

Idun oli runouden jumala Bragen vaimo, ja erään teorian mukaan häntä palvottiin hedelmällisyyden jumalattarena. Eddoissa hänet kuvataan ikuisen nuoruuden jumalattarena, jonka taikaomenoita syömällä muut jumalat pysyvät nuorina.

Eräässä Edda-kertomuksessa Loki auttaa Thjassi-jättiläistä sieppaamaan Idunin. Ilman nuoruuden omenoita muut jumalat alkavat kärsiä, ja lopulta Odin pakottaa Lokin etsimään Idunin jättiläisten maailmasta.

Siellä Loki muuttaa Idunin pähkinäksi, jonka hän tuo haukan hahmossa kotiin Asgårdiin. Thjassi-jättiläinen seuraa heitä kotkan hahmossa mutta päätyy poltettavaksi roviolla.

Kuka oli Balder?

Balder oli Odinin ja Friggin poika, jonka kerrottiin olevan Pohjolan jumalista komein ja kaunopuheisin. Oikeuden jumala Forsete oli Balderin ja jumalatar Nannan lapsi.

Balderin tarkka tehtävä on nykyisin tuntematon, mutta ilmeisesti hän oli eräänlainen valon jumala, ja jotkut tutkijat liittävät hänet päiväntasauksiin ja vuodenkiertoon.

Eddojen mukaan Balder näki usein piinaavia painajaisia. Kun ennustaja kertoi Odinille Balderin kuolevan, Frigg vaati kaikkia ja kaikkea vannomaan, että he eivät vahingoittaisi Balderia – paitsi pientä misteliä.

Lopulta Balderin tappoikin mistelinoksa, jonka Loki juonitteli Balderin sokean veljen Höderin ampumaan kohti Balderia.

Balderin toinen veli Hermod ratsasti manalaan pelastamaan veljensä. Jumalatar Hel lupasi päästää Balderin vain, jos kaikki maailmassa kiviä myöten itkisi Balderin vuoksi.

Loki – jättiläisnainen Töckin hahmossa – kieltäytyi kuitenkin itkemästä.

Kuka oli Höder?

Ei tiedetä varmuudella, mikä sokean Höder-jumalan merkitys oli viikingeille, mutta saagojen mukaan nämä menettivät usein näkönsä iän myötä.

Proosa-Eddan mukaan sokea Höder ampui veljeään Balderia Lokin juonittelun vuoksi kuolettavasti nuolella, joka oli tehty mistelistä eli ainoasta materiaalista, joka voisi tappaa Balderin.

Kostoksi Odin ja jättiläisnainen Rind synnyttivät Vale-jumalan, joka varttui päivässä ja tappoi Höderin.

Kuka oli Siv?

Siv-jumalatar tunnetaan pitkästä kultaisesta tukastaan. Jotkut tutkijat arvelevat hänen olleen viljasadon jumalatar ja hänen hiustensa symboloineen kultaista viljaa, josta viikingit saivat leipää ja olutta.

Proosa-Eddan mukaan Loki katkaisi Sivin kutrit tämän nukkuessa. Hyvittääkseen asian Sivin raivostuneelle miehelle Thorille Loki teetti kääpiöillä Siville kultaisen peruukin.

Kun Siv asetti taitavien seppien tekemän peruukin päähänsä, se muuttui maagisesti oikeaksi kultatukaksi.

Kuka oli Nanna?

Salaperäinen jumalatar Nanna eli kauniissa ja ylellisessä talossa miehensä Balderin kanssa, mutta kun Balder kuoli sokean veljensä Höderin erehdyksessä ampumaan nuoleen, Nannan sydän särkyi.

• Balderin vaimo ja Forseten äiti.

• Tunnetaan sekä skaldirunoista että Proosa-Eddasta.

• Asui Breidablikin tilalla, missä kaikki huokui rauhaa ja idylliä.

• Kuoli suruun Balderin ruumiin äärellä ja poltettiin samalla roviolla.

• Päätyi miehensä rinnalle kuoleman valtakuntaan Heliin.

• Saxon mukaan Nanna oli todellisuudessa kuninkaantytär, josta Balder ja Höder kilpailivat.