Shutterstock/Vlastas
Vikingeskibe sejler mod solnedgang

Aurinkomyrskyt paljastavat viikinkien salaisuudet

Milloin skandinaavisista maanviljelijöistä tuli viikinkiajan kauppiaita ja ryöstäjiä? Entä miksi niin kävi? Tutkijat saattavat pian kyetä vastaamaan tähän ja moniin muihin kysymyksiin kirjaimellisesti ylhäältä tulevan avun avulla.

Kaikki tuntevat viikingit – uskaliaat skandinaavit, jotka purjehtivat maailman valtameriä lujilla mutta ketterillä aluksillaan kauppiaina ja ryöstäjinä.

Mutta milloin pohjanmiehistä tuli viikinkejä ja miksi?

Tähän asti tiede on pystynyt vain arvailemaan tämän ja muiden viikinkiajan arvoitusten ratkaisuja. Uusi ajanmääritystyökalu auttoi kuitenkin tutkijoita ratkaisemaan mysteerin.

Arkeologit voivat kartoittaa viikinkiajan tapahtumia ennennäkemättömän tarkasti hyödyntämällä tähtitieteilijöiden tietämystä aurinkomyrskyistä.

Tähän asti radiohiiliajoitus on ollut tutkijoiden tärkein väline viikinkiajan esineiden ajoittamisessa.

Menetelmällä mitataan esineissä jäljellä olevan hiilen radioaktiivisen isotoopin C-14 määrää.

Keino on kuitenkin epävarma, koska tutkijoilta on toistaiseksi puuttunut ankkuripisteitä eli luotettavia keskeisten vuosien ajoituksia, joita voisi käyttää lähtökohtana.

Käsitys viikinkien varhaishistoriasta muuttui

Tanskalainen tutkijaryhmä on kuitenkin havainnut, että aurinkomyrskyjen – auringosta lähtevien varattujen hiukkasten myrskyn – aikana muodostuu suuria määriä C-14:ää.

Määrän vaihtelut voi mitata suoraan esimerkiksi puiden vuosirenkaista, mikä antaa tutkijoille luotettavan lähtökohdan ajoitukselle. Täsmällisempi ajoitus tarkoittaa sitä, että esineiden ikä voidaan määrittää jopa kymmenen vuoden tarkkuudella. Se on merkittävä parannus radiohiiliajoituksen 150–200 vuoden tarkkuuteen verrattuna.

Naiset kaivamassa arkeologista löytöpaikkaa

Riben kaupungissa tehdyt kaivaukset paljastivat viikinkien varhaisinta kaupankäyntiä muun muassa hiomakivillä ja eläinten nahoilla.

© Sydvestjyske Museer

Vuoden 775 aurinkomyrsky on jo auttanut tutkijoita kartoittamaan varhaisimmat viikinkien kauppareitit. Tutkijat mittasivat C-14:ää vanhassa viikinkien kauppakaupungissa Ribessä sijaitsevista arkeologisista kerroksista ja tunnistivat kerrostuman, johon aurinkomyrsky vaikutti.

Arkeologit tietävät, että kerrostuma on muodostunut vuonna 775, joten he voivat käyttää sitä tarkkana lähtökohtana muiden kerrostumien ja niissä piilevien esineiden ajoittamisessa.

Mies pitää mittausvälinettä maakerrosta vasten

Arkeologi tutkii maakerrosta kaivauksilla Riben kaupungissa Tanskassa. Vuoden 775 aurinkomyrskyn aikana muodostunut kerrostuma on aivan arkeologin käden vieressä.

© Sydvestjyske Museer

Varhaisempien kerrostumien esineistössä on myyntituotteita Pohjoismaiden, Itämeren ja Reininmaan naapurialueilta , mikä tutkijoiden mukaan osoittaa, että skandinaavit kävivät kauppaa jo vuoden 750 tienoilla – useita vuosikymmeniä aiemmin kuin on luultu.

Tutkimus avaa kauaskantoisia näkymiä myös muille tieteenaloille.

Uudet tiedot "tarjoavat paremmat mahdollisuudet ymmärtää nopeaa kehitystä, kuten kauppareittejä tai ympäristön muutoksia menneisyydessä", sanoi Århusin yliopiston apulaisprofessori Jesper Olsen lehdistötiedotteessa.