Imageselect
Kohtaus The Last Kingdom -sarjasta

Viikinkielokuva on jatkoa ”The Last Kingdomille”

Mukaansatempaava ja uskottava ”The Last Kingdom” -sarja on saanut jatkoa Netflixissä esitettävässä elokuvassa ”Seven Kings Must Die”.

Viikinkisarjalle päätös Netflixissä: Jatkoa ”The Last Kingdomille”

Netflixin tunnin ja 51 minuutin pituinen elokuva The Last Kingdom: Seven Kings Must Die on jatkoa historialliselle The Last Kingdom -sarjalle, jota tehtiin viisi kautta.

Elokuva jatkaa siitä, mihin sarjan viides tuotantokausi jäi. Se kertoo Northumbriaan Pohjois-Englantiin asettuneesta maineikkaasta soturista ja päälliköstä Uhtredista – joka on sekä viikinki että anglosaksi.

Hänen liittonsa eteläenglantilaisen Wessexin kuningaskunnan kanssa rakoilee, kun uusi kuningas Aethelstan haluaa yhdistää kaikki Britannian kahdeksan kuningaskuntaa alaisuuteensa.

Kuten tv-sarjassakin, päähenkilö ja juoni ovat keksittyjä, mutta taistelu kristittyjen ja anglosaksisten valtioiden yhdistämiseksi viikinkejä vastaan perustuu tositapahtumiin 800- ja 900-luvun Britanniassa.

Kuriositeettina mainittakoon, että elokuvassa näyttelee kaksi suomalaista, Ilona Chevakova ja Pekka Strang.

Seuraavassa on arviomme elokuvaa edeltäneestä sarjasta:

Netflixin historiallinen The Last Kingdom -sarja alkaa vaikuttavasti. On vuosi 866, ja viikingit hävittävät ja ryöstävät Englantia pohjoisesta etelään. Barbaariset tanskalaiset ovat valloittaneet saaren neljästä kuningaskunnasta jo kaksi.

Sarjan ensimmäisessä kohtauksessa viikinkien pitkälaivat halkovat aaltoja lähellä Bebbanburgin linnaa, joka sijaitsee Northumbrian valtakunnassa Englannin koillisosassa.

”Tanskalaiset, saatanan paskat!” Bebbanburgin jaarli The Last Kingdom -sarjassa

”Tanskalaiset, saatanan paskat!” Bebbanburgin jaarli puuskahtaa nähdessään vihollisen laivat merellä. Jaarli lähettää vanhimman poikansa tarkkailemaan aluksia. Muutamaa tuntia myöhemmin viikinki Ragnar lähettää pojan irtileikatun pään Bebbanburgin linnan portille.

Bebbanburgin jaarli lähtee taistelemaan viikinkejä vastaan mutta häviää ja kuolee miekaniskuun. Viikingit vangitsevat hänen nuorimman poikansa Uhtredin, joka varttuu Ragnarin kasvattina.

Viikinkien tarvitsee enää murskata Englannin neljäs ja viimeinen vapaa valtakunta, Wessex, mutta viikinkisukujen välinen valtataistelu johtaa Uhtredin kasvattiperheen murhaan.

Nyt hän on hylkiö sekä viikinkien että englantilaisten silmissä. Jos Uhtred palaa kotiin Bebbanburgiin, hänen vallan anastanut setänsä murhaa hänet, ja jos hän jää viikinkien luo, hän saa todennäköisesti kirveen kalloonsa.

Katso The Last Kingdomin traileri

Kuningas yrittää yhdistää Englannin

The Last Kingdom perustuu Bernard Cornwellin The Saxon Stories -kirjasarjaan, joka kertoo englantilaisten taistelusta tanskalaisia vastaan 800- ja 900-luvuilla. Se on eeppinen tarina täynnä miekkataisteluita, raakaa valtapeliä, seksiä ja verikostoa.

Sarja noudattaa etenkin ensimmäisten kausien aikana melko uskollisesti Cornwellin alkuperäistä juonta ja kuljettaa katsojaa halki viikinkien alistaman Englannin.

Viikingit ottivat joukoittain orjia

Uhtred vankina häkissä

Sarja: Uhtredista tulee orja

Kun viikingit murhaavat jaarlin ja muut Bebbanburgin miehet, lapset ja naiset päätyvät orjiksi. Yksi heistä on Bebbanburgin 10-vuotias perillinen Uhtred, josta tulee viikinki Ragnarin orja ja kasvatti.

Orjia rannalla
© Bridgeman Images

Todellisuus: Orjuus oli viikinkien keskuudessa yleistä

Viikingit ottivat tuhansia orjia ryöstellessään Britteinsaarten rannikkoa. Arvioiden mukaan jopa 10 prosenttia Skandinavian väestöstä oli viikinkiajalla orjia.

Monet sarjan hahmot on otettu suoraan historiankirjoista – kuten viikinkipäällikkö Ubba, joka piti Englantia kauhun vallassa yli vuosikymmenen. Toinen keskeinen historiallinen hahmo on Wessexin kuningas Alfred Suuri. Sarja kuvaa yksityiskohtaisesti Alfredin yrityksiä yhdistää englantilaiset taistelemaan tanskalaisia vastaan.

The Last Kingdom pitäytyy melko uskollisesti historiallisissa tosiasioissa ja eroaa siten selvästi mielikuvituksellisemmista viikinkikuvauksista, kuten HBO:n Viikingit-sarjasta.

Kuninkaan terveyttä kuvataan realistisesti

Wessexin kuningas Alfred Suuri
© Shutterstock

Sarja: Alfred Suuri kärsii usein vatsakivuista

Wessexin kuningasta eivät piinaa vain verenhimoiset viikingit. Lisäksi häntä vaivaavat kovat mahakivut, jotka pakottavat hänet ajoittain vuoteenomaksi.

Alfred Suuri
© Oriel College & Shutterstock

Todellisuus: Kuningas poti Crohnin tautia

Vatsakivut vaivasivat Alfredia koko elämän ajan. Nykyhistorioitsijat uskovat, että kuningas Alfred poti Crohnin tautia eli kroonista mahasuolikanavan tulehdusta.

Päähenkilö on pitkälti mielikuvituksen tuote

Sarjan tekijöiltä oli suoranainen neronleimaus valita päähenkilöksi Uhtred. Puoliksi saksina ja puoliksi viikinkinä hän valottaa katsojille molempien heimojen näkökulmaa taistelussa Englannista.

Toisaalta, jos halutaan etsiä simakupista kärpästä, juuri Uhtredin hahmo on yksi niistä tekijöistä, jotka etäännyttävät sarjaa eniten historiallisesta todellisuudesta.

Historiallisessa fiktiossa on hyvin yleistä luoda fiktiivinen päähenkilö kokemaan todellisia tapahtumia. Uhtredin suuri vaikutusvalta historian kulkuun Alfred Suuren luotettuna neuvonantajana ja historiallisten taisteluiden kokijana heikentää kuitenkin laadukkaan sarjan muuten todentuntuista vaikutelmaa.

Sarjan luojat ovat neljän tähän mennessä tuotetun kauden aikana ottaneet Uhtredin hahmon lisäksi muitakin taiteellisia vapauksia. Esimerkiksi neljännen kauden kuvaamat tapahtumat kestivät todellisuudessa noin 20 vuotta, kun ne on sarjassa typistetty muutamaan vuoteen.

Viikingit eivät käyttäneet kilpimuuria

Armeija ja kilpimuuri
© Courtesy of Carnival Films

Sarja: Viikingit tekevät taistelussa kilpimuurin

Viekkaat tanskalaiset murskaavat Bebbanburgin armeijan. He asettavat kilpensä vankoiksi kilpimuureiksi, joita englantilaiset eivät pysty murtamaan.

Sotaa esittävä maalaus
© Nordnorsk Kunstmuseum

Todellisuus: Kilvet eivät olleet tarpeeksi kestäviä

Kilpimuuri yhdistetään usein viikinkeihin, mutta historioitsijat eivät usko heidän käyttäneen sitä. Viikinkien kilvet eivät olleet tarpeeksi lujia kestämään aseiden toistuvia iskuja.

Sarja on mannaa historian ystäville

”Se oli jatkuvaa kompromissia historiallisten tosiasioiden ja draaman keinojen välillä”, historian professori Ryan Lavelle kertoi työstään The Last Kingdomin tuotantotiimin asiantuntijana.

Realistisinkaan historiallinen sarja ei voi välttää tapahtumien ajallista tiivistämistä. Lisäksi tarinaa on lähes aina hieman paranneltava, jotta kerronta toimii ja draama herää eloon.

Muutamat keksityt juonenkäänteet matkan varrella eivät kuitenkaan pilaa sarjaa näyttävänä ja historiallisesti melko todenmukaisena seikkailuna, joka on varmasti mannaa useimmille viikinkifaneille.

HISTORIAN TUOMIO: 4/6 TÄHTEÄ