APRILLIPILA: Pohjolan pääsiäinen oli railakas
Ruokaa, alkoholia ja seksuaalisia hurjasteluja ei puuttunut, kun Pohjolan asukkaat viettivät ”pääsiäistä” eli ”páskia”.

Jokainen mies ja poika haaveili pääsevänsä vuoden pääsiäisjänikseksi, ja jokainen naimaton nainen haaveili pääsevänsä pääsiäisjäniksen suosioon.
APRILLIPILA: Viikingit viettivät villejä juhlia, mutta pääsiäinen ei kuulunut niihin, toisin kuin 1. huhtikuuta kirjoitimme. "Pásk-juhla", jäniksen ylistys ja Thor V. King olivat kaikki keksittyjä aprillin kunniaksi!
Lue täältä, miksi pääsiäistä vietetään
Kevätpäiväntasauksen koitettua ja päivien alkaessa pidentyä viikingit toivottivat kevään tervetulleeksi juhlalla, jota oli odotettu hartaasti koko vuosi.
Pásk oli juhla, jonka me tunnemme nimellä pääsiäinen. Juhla oli omistettu erityisesti hedelmällisyydelle, ja sen keskipisteenä oli seksuaalisesti kyvykäs mies: vuoden pásk-jänis.
Kaikkialla pohjolassa pojat uneksivat siitä päivästä, jolloin he olisivat riittävän vanhoja päästäkseen kilvoittelemaan tuosta halutusta tehtävästä kylänsä pásk-jäniksenä, ja joka vuosi aikuiset miehet tappelivat verissä päin tullakseen valituksi.
Jäniksen ylistys – juhlan tärkein rituaali
Keskeinen osa pásk-rituaalia oli jäniksen ylistys, joka tapahtui ennen kuin varsinainen juhliminen saattoi alkaa.
Kylän naimattomat naiset kokoontuivat pásk-jänikseksi valitun miehen ympärille ja lausuivat kuorossa:
”Oi, jänis pehmeä
Sä hedelmällisyyden tuot
ja meille nautintoa suot
Näytäthän maagiset temppusi meille
viattomille neitsyeille
Sylimme sinulle avaamme
ja sitten juhlikaamme!”