APRILLIPILA: Pohjolan pääsiäinen oli railakas
Ruokaa, alkoholia ja seksuaalisia hurjasteluja ei puuttunut, kun Pohjolan asukkaat viettivät ”pääsiäistä” eli ”páskia”.
Jokainen mies ja poika haaveili pääsevänsä vuoden pääsiäisjänikseksi, ja jokainen naimaton nainen haaveili pääsevänsä pääsiäisjäniksen suosioon.
APRILLIPILA: Viikingit viettivät villejä juhlia, mutta pääsiäinen ei kuulunut niihin, toisin kuin 1. huhtikuuta kirjoitimme. "Pásk-juhla", jäniksen ylistys ja Thor V. King olivat kaikki keksittyjä aprillin kunniaksi!
Lue täältä, miksi pääsiäistä vietetään
Kevätpäiväntasauksen koitettua ja päivien alkaessa pidentyä viikingit toivottivat kevään tervetulleeksi juhlalla, jota oli odotettu hartaasti koko vuosi.
Pásk oli juhla, jonka me tunnemme nimellä pääsiäinen. Juhla oli omistettu erityisesti hedelmällisyydelle, ja sen keskipisteenä oli seksuaalisesti kyvykäs mies: vuoden pásk-jänis.
Kaikkialla pohjolassa pojat uneksivat siitä päivästä, jolloin he olisivat riittävän vanhoja päästäkseen kilvoittelemaan tuosta halutusta tehtävästä kylänsä pásk-jäniksenä, ja joka vuosi aikuiset miehet tappelivat verissä päin tullakseen valituksi.
Jäniksen ylistys – juhlan tärkein rituaali
Keskeinen osa pásk-rituaalia oli jäniksen ylistys, joka tapahtui ennen kuin varsinainen juhliminen saattoi alkaa.
Kylän naimattomat naiset kokoontuivat pásk-jänikseksi valitun miehen ympärille ja lausuivat kuorossa:
”Oi, jänis pehmeä
Sä hedelmällisyyden tuot
ja meille nautintoa suot
Näytäthän maagiset temppusi meille
viattomille neitsyeille
Sylimme sinulle avaamme
ja sitten juhlikaamme!”
Jänisrituaalia kuvaillaan kuuluisan Stentoften kiven riimukirjoituksessa.
Perinne näkyy nykypääsiäisessä
Varsinainen pásk-juhla muistutti viikinkien jól-juhlaa eli joulua: silloin syötiin runsaasti, tapeltiin, nautittiin alkoholia ja harrastettiin seksiä. Monet viikingit uskoivat, että pásk oli esimakua siitä, mikä heitä odotti kuoleman jälkeen Valhallassa.
Juhlien keskipiste oli pásk-jänis, jota erityisesti kylän nuoret naimattomat naiset kiehnäsivät. Jos pásk-jänis oli kiinnostunut naisesta, hän antoi tälle munan – ja ilonpito saattoi alkaa.
”Jänikset ovat nopeita lisääntymään. Siksi on luonnollista, että viikingit valitsivat jäniksen hedelmällisyyttä ylistävien juhliensa symboliksi”, kertoo Thor V. King, vanhempi tutkija Skandinavian muinaisperinteiden tutkimuslaitoksesta.
”Meidän pääsiäispupumme polveutuu pásk-jäniksestä, vaikkakin se on aikojen saatossa muokkautunut viattomammaksi ja lapsenomaisemmaksi”, Thor V. King toteaa. ”Sama pätee esimerkiksi pääsiäisateriaan – pásk-juhlissa syötiin ja juotiin ylettömästi, mikä on olennainen osa monen pääsiäisen viettoa nykyäänkin, vaikkakin meillä moinen mässäily alettiin kristinuskon myötä liittää paaston päättymiseen”, King sanoo.