1. Kirkko tuomitsi viikingit
Kristinusko alkoi levitä Skandinaviaan 900-luvulla ja teki vähitellen lopun viikinkien pelätyistä ryöstöretkistä.
Kirkko tuomitsi raa’at ryöstöretket, joiden uhrit olivat yleensä toisia kristittyjä.
Kasteen ottaneet skandinaavit luopuivatkin ajan mittaan ryöstelystä ja keksivät muita elinkeinoja välttääkseen helvettiin joutumisen.
2. Viikinkien vastustajat vahvistuivat
Euroopan valtiot kasvoivat suuremmiksi ja vahvemmiksi, mikä kasvatti ryöstöretkiin liittyviä riskejä.
Saksalaiset, ranskalaiset ja englantilaiset kuninkaat paransivat valtakuntiensa puolustusta ja perustivat pysyviä armeijoita, joita lähetettiin suojelemaan ryöstelylle altteimpia kyliä.
3. Vapaista tilallisista tuli vuokraviljelijöitä
Valtasuhteet muuttuivat, mikä vähensi osaltaan ryöstöretkien houkuttelevuutta.
Ennen Pohjolassa oli ollut runsaasti vapaita tilallisia, jotka omistivat omat maansa, mutta viikinkiajan lopulla valta ja omaisuus alkoivat keskittyä harvoille mahtimiehille.
Vapaista talonpojista tuli vuokraviljelijöitä, joilla ei ollut varaa varustaa laivaa tai mahdollisuutta jättää tilaansa.
