Norjalainen arkeologi Haakon Shetelig pettyi pahasti vuosina 1906 ja 1912 Länsi-Norjassa sijaitsevan Salhushaugin hautakummun kaivauksissa, kun haudasta löytyi vain 15 puista lapiota ja muutama nuolenpää.
Nyt on käynyt ilmi, että Shetelig ei vain kaivanut riittävän syvältä.
Paikalla aloitettiin vuonna 2022 uudet arkeologiset kaivaukset, mutta nyt apuna käytettiin maatutkaa, joka havaitsikin maan alla viikinkilaivan hahmon. Laiva on 20 metriä pitkä ja muistuttaa Osebergin laivaa, maailman suurinta ja parhaiten säilynyttä viikinkialusta.
Arkeologit ovat tähän asti pitäneet löydön salassa voidakseen saattaa tutkimuksensa rauhassa loppuun:
”Olemme tutkineet löytöä vuoden ajan ollaksemme varmoja siitä, mitä olemme löytäneet”, kertoo kaivausten johtaja, Stavangerin yliopiston arkeologisen museon arkeologi Håkon Reiersen.
Arkeologien mukaan nyt löydetty laiva muistuttaa monin tavoin kuvan laivaa.
Maatutka tuo tuloksia
Löytö tehtiin maatutkan avulla. Maatutka on laite, joka luotaa radioaalloilla maata ja paljastaa maanalaisia rakenteita.
Arkeologit ovat hyödyntäneet maatutkaa 1970-luvulta asti, ja etenkin viime vuosina sillä on tehty monia merkittäviä löytöjä. Esimerkiksi Norjan Gjellestadista löydettiin sen avulla vuonna 2018 ensimmäinen suuri viikinkilaiva yli sataan vuoteen.
Nyt löytynyt Salhushaugin laiva on paljolti muiden Norjan viikinkilaivojen kaltainen.
”Maatutkan signaalit osoittivat maassa selvästi 20 metriä pitkän laivan hahmon. Laiva on melko leveä ja muistuttaa Osebergin laivaa”, Reiersen kertoo.
Arkeologit ovat löytäneet Karmøystä Länsi-Norjasta tähän mennessä kolme viikinkilaivaa kaivauksissa ja maatutkan avulla. Norjan noin vuonna 900 yhdistänyt viikinkikuningas Harald Kaunotukka asui tiettävästi Karmøyssä.
Laiva löytyi Karmøystä, josta on löydetty aiemmin jo kaksi viikinkilaivaa. Niin sanottu Storhaugin laiva on ajoitettu vuoteen 770, ja sitä käytettiin hautalaivana 10 vuotta myöhemmin. Grønhaugin laiva on puolestaan ajoitettu vuoteen 780, ja sitä käytettiin hautaukseen 15 vuotta myöhemmin.
Salhushaugin laivaa ei ole vielä pystytty ajoittamaan, mutta arkeologit uskovat myös sen olevan 700-luvun lopulta.
Laiva muistuttaa Storhaugin laivahautausta, sillä molemmissa hautakummuissa oli myös suuri laakea kivi, jota viikingit ovat arkeologien mukaan käyttäneet kenties uhrikivenä.
Karmøy oli laivahautausten keskus
Reiersenin mukaan Karmøyn kolme viikinkilaivaa osoittavat, että Karmøy oli ensimmäisten viikinkikuninkaiden asuinpaikka. Tunnetuimpien Osebergin ja Gokstadin viikinkilaivojen hautaukset on ajoitettu hieman myöhemmäksi, noin vuosiin 834 ja 900.
”Tämä on suurin laivahautausten keskittymä”, Reiersen toteaa.
Kolme näin lähellä toisiaan olevaa laivahautausta varhaiselta viikinkiajalta viittaavat Reiersenin mukaan siihen, että laivahautausperinne alkoi mahdollisesti juuri Karmøystä, josta se levisi muualle Norjaan ja sitten kaikkialle Skandinaviaan.
Arkeologit suunnittelevat nyt kaivauksia laivan kunnon ja toivon mukaan sen iän selvittämiseksi.
Maatutkaa kuljetetaan hitaasti maanpinnan päällä, jotta alue saadaan tutkittua tarkasti.