Noin 1 700 vuotta sitten Japanissa asuneet hirotat tunnettiin siitä, että heillä oli erikoiset neliskulmaiset päät. Se ei ollut sattumaa.
Uusi tutkimus osoitti, että muinaiset ihmiset muokkasivat tietoisesti vauvojensa kalloja, jotta heidän päänsä olisivat neliskulmaisia.
Tämä outo käytäntö eli kallon keinotekoinen muokkaus tunnetaan myös muualta maailmasta, mutta nyt tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kyenneet dokumentoimaan, että Japanin alkuperäiskansat muovasivat lastensa päitä.
Tutkijat olettivat kyseessä olleen erityisen rituaalin sen jälkeen, kun Tanegashiman saarelta löydettiin useita hirota-luurankoja 1950-luvun alussa ja myöhemmin vuosina 2005–2007.
Vainajien kallot olivat epätavallisen kulmikkaita ja takaraivolta litteitä "aivan kuin niistä olisi tehty epämuodostuneita jollain tasaisella esineellä, kuten laudalla tai liinalla", tutkijat kirjoittavat raportissaan.
Oletuksestaan huolimatta tutkijat eivät olleet aiemmin pystyneet selvittämään, oliko kalloista tehty tahallaan epämuodostuneita vai oliko muoto seurausta joistakin tavoista tai käytännöistä.
Skannaukset osoittavat selvästi, että harota-heimon kallot (alhaalla) ovat neliskulmaisempia kuin muut saman ajanjakson japanilaiset kallot (ylhäällä).
Kallot skannattiin
Kyushun yliopiston ja Montanan yliopiston tutkijat ovat analysoineet hirota-heimon kalloja kaksi- ja kolmiulotteisilla skannereilla ja verranneet niitä muista Japanin osista samalta ajanjaksolta peräisin oleviin kalloihin.
Johtopäätös oli selvä: kallojen neliskulmaisuus on ihmisen muovaamaa.
Tutkijat eivät ole varmoja hirota-perinteen syistä, mutta yksi ehdotus on, että ”hirotat ovat saattaneet muovata kallojaan säilyttääkseen ryhmäidentiteettinsä" eli erottautuakseen muista väestöryhmistä.
Tutkijat toivovat raportissaan, että jatkotutkimukset paljastaisivat uutta tietoa kallon muovaamisen sosiaalisesta ja kulttuurisesta merkityksestä Itä-Aasiassa.
Kallojen muovaaminen oli suosittua eri puolilla maailmaa
Hunnerne
Ajanjakso: Noin 300–500-luvuilla
Alue: Keski-Aasia ja Itä-Eurooppa.
Syy: Jotkut hunniheimot muovasivat kallojaan erottuakseen muista heimoista. Perinne liittyi myös yhteiskunnalliseen asemaan, sillä useilla heimojen kuninkailla oli epämuodostunut kallo.
Inkaerne
Ajanjakso: 1 100–1 500-luvut
Alue: Etelä-Amerikka
Syy: Todisteet viittaavat siihen, että kallon muovaaminen liittyi korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan. Tutkijat havaitsivat ainakin sen, että ihmisillä, joilla oli epämuodostunut kallo, oli monipuolisempi ruokavalio kuin muilla.
Prærieindianerne
Ajanjakso: 1800-luvulle saakka
Alue: Pohjois-Amerikka
Syy: Erityisesti Chinook-heimolle pitkulainen pää edusti kauneutta ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa. Pyöreäpäisiä ihmisiä halveksittiin, ja joissakin tapauksissa heidät orjuutettiin.
Franskmænd
Ajanjakso: 1900-luvulle saakka
Alue: Ranska
Syy: Toulousen alueen vanha ranskalaisen talonpoikien taikausko määräsi, että pikkulasten päät oli suojattava sitomalla ne liinoilla. Seurauksena oli epämuodostuneita kalloja, joita esiintyi vielä noin sata vuotta sitten.
Mangbetu-folket
Ajanjakso: 1950-luvulle saakka
Alue: Kongon demokraattinen tasavalta
Syy: Pitkänomainen pää oli afrikkalaisen mangbetu-kansalle kauneuden, kunnian ja älykkyyden ruumiillistuma. Vastasyntyneiden vauvojen päät sidottiin tiukasti kangassuikaleilla.