Caesarin uravinkki: Uskallatko ottaa riskejä suurten tulosten toivossa? Tartu tilaisuuteen, kun sellainen ilmaantuu.

© Louvre/Bridgeman Images & Illustration by Kava Giuseppe

Uraopas: Caesarin 9 neuvoa huipulle

Julius Caesarin tie huipulle oli kivinen. Rautaisen tahdon, näyttämisen halun ja ulkomaalaisen kuningattaren ansiosta hän eteni kuitenkin sotilaasta diktaattoriksi. Tästä voit lukea roomalaiskenraalin parhaat vinkit siitä, miten SINÄKIN voit nousta urasi huipulle.

torstai 21. joulukuuta 2017 teksti Trine Jerichau Roslev

Älä suotta pidä kynttilääsi vakan alla

Caesar teki parhaansa vaikuttaakseen menestyksekkäältä ja voittoisalta sotapäälliköltä.

Caesarin kerskunta sillä, kuinka hän murskasi Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n Zelan taistelussa vuonna 47 eaa., on oiva todiste Caesarin kyvystä edistää asiaansa.

Kreikkalaisen Appianoksen mukaan Caesar kirjoitti voiton jälkeen Rooman senaatille kirjeen, joka sisälsi kuuluisat sanat: 

”Veni, vidi, vici” (Tulin, näin ja voitin). Sen tarkoitus oli osoittaa vihollisille Roomassa, miten yli­voimainen Caesar oli taistelussa.

Caesar piti myös suurista voitonkulkueista, mikä kävi ilmi, kun hän oli voittanut taistelun Aleksandriassa Egyptissä. 

Hän purjehti sen jälkeen Niilillä yhdessä Kleopatran kanssa 400 laivan saattueessa voiton kunniaksi.


Caesarin siirrot taistelukentillä

Etenkin kolme taistelua olivat ratkaisevia roomalaisen sotapäällikön uralle:

  • Alesian taistelu
    Caesarin voitto gallialaisista heimoista varmisti hänelle koko Gallian valloituksen vuonna 52 eaa. ja siirsi Rooman tasavallan rajan pohjoisessa Reinille.

  • Thapsuksen taistelu
    Vuonna 46 eaa. Caesar saavutti merkittävän voiton, kun hän vuosina 49–45 eaa. käydyssä sisällissodassa löi vastustajansa nykyisen Tunisian alueella. Voitto toi Caesarin paljon lähemmäksi Rooman yksinvaltiutta.

  • Mundan taistelu
    Seuraavana vuonna Caesar saavutti ratkaisevan sotilaallisen voittonsa. Hän voitti sisällissodan viimeisen taistelun Espanjassa, ja hänet nimitettiin Rooman diktaattoriksi.

Caesarin uravinkki: Anna pomosi ja työtovereidesi kuulla onnistumisistasi, niin he alkavat kunnioittaa sinua enemmän.

Arvosta itsesi korkealle

Sisilialaiset merirosvot ottivat vuonna 75 eaa. Caesarin vangiksi Egeanmerellä. 

Kreikka­laisen Plutarkhoksen mukaan Caesar nauroi, kun merirosvot vaativat hänestä lunnaiksi 20 talenttia eli noin 500 kiloa hopeaa. 

”He eivät tienneet, kenet he olivat vanginneet”, Caesar sanoi.

Sen sijaan hän vaati lunnassumman korotet­tavaksi 50 talenttiin. Näin suuri summa tekisi vaikutuksen hänen poliittisiin vihollisiinsa.

Yllättyneet merirosvot hyväksyivät summan korotuksen muitta mutkitta, ja Caesar lähetti miehensä hankkimaan hopeaa. 

Plutarkhos kertoo, että tuleva yksinvaltias käyttäytyi sillä välin enemmänkin kuin merirosvojen johtaja kuin heidän vankinsa. 

Hän muun muassa kulutti aikaa kirjoittamalla puheita ja odotti rosvojen kuuntelevan niitä.

Caesarin uravinkki: Vaadi palkkaneuvotteluissa kunnon summa, niin pomosi alkaa pitää sinua arvokkaana yritykselle.

Caesar lyötti kolikoita noustuaan valtaan Roomassa. 

© Tnterfoto/Imageselect

Etsi jo nuorena hyvä roolimalli

Vaikka Gaius Julius Caesar syntyi vuoden 100 eaa. tienoilla ylimys­perheeseen, hänen nousunsa tasavallan huipulle ei ollut mitenkään itsestään selvää. 

Hän kasvoi työläiskortteleissa Rooman itä­puolella lähellä myöhemmin rakennettua Colosseumia, ja hänen isänsä ura huipentui vain Asian provinssin eli nykyisen Länsi-Turkin käskynhaltijan virkaan.

Caesaria innoittikin kohoamaan uralla hänen tätinsä mies Gaius Marius, joka oli yksi Rooman tuon ajan menestyneimmistä valtio­miehistä ja kenraaleista. 

Gaius Marius muun muassa uudisti ja laajensi Rooman armeijaa.

Hänet valittiin Rooman korkeimpaan poliittiseen virkaan eli konsuliksi peräti seitsemän kertaa.

Caesar aloitti uransa armeijassa mutta palasi vuonna 78 eaa. Roomaan, jossa hän toimi aluksi lakimiehenä.

Caesarin uravinkki: Jos et saa perinnöksi ison yrityksen johtajan pallia, sinun kannattaa etsiä roolimalli, josta ottaa oppia.

Tähtää aina ykköseksi

Caesar ylitti vuonna 61 eaa. legioonalaistensa kanssa Ranskan Alpit. 

Armeija oli matkalla Hispania Ulterioriin, Rooman provinssiin, joka käsitti nykyisen Keski- ja Etelä-Espanjan ja jonka käskynhaltijaksi Caesar oli nimitetty.

Matkalla armeija ohitti melko pienen ja köyhän kylän. Näky sai Caesarin miehet puhkeamaan pilkkaan, ja yksi heistä totesi sarkastisesti:

”Epäilemättä myös täältä löytyy ihmisiä, joille ei kelpaa kuin korkein asema. Ja myös täällä suurmiehet kilpailevat ja taistelevat keskenään siitä, kuka saavuttaa ykköspaikan.”

Lohkaisu herätti runsaasti hilpeyttä uneliaan maalaiskylän läpi marssivissa sotilaissa. Caesaria asia ei huvittanut. 

Kreikkalaisen kirjailijan Plutarkhoksen mukaan hän kääntyi vitsailevan sotilaan puoleen ja totesi:

”Vakuutan teille, että olisin mieluummin ykkösmies täällä kuin kakkonen Roomassa.”

Caesarin uravinkki: On parempi johtaa pientäkin joukkoa kuin osallistua isoon kokoukseen ilman päätösvaltaa.

Valitse taistelusi

Caesar palveli suuren osan elämästään Rooman tasavaltaa. Kun senaatti sitten yritti pakottaa hänet luopumaan sotilaallisesta mahdistaan, hän joutui tekemään uransa vaikeimman päätöksen.

Kun Gallian sota oli ohi vuonna 50 eaa., senaatti määräsi Gaius Julius Caesarin palaamaan Roomaan ja luovuttamaan armeijansa. 

Caesar kieltäytyi tottele­masta, mikäli hänen kilpailijansa ja senaatin suosikki Pompeius ei myös luopuisi armeijastaan.

10. tammikuuta 49 eaa. Caesar seisoi yhdessä 6 000 legioonalaisensa kanssa Rubiconjoen rannalla Pohjois-Italiassa. 

Joki erotti Caesarin hallitseman Gallian provinssin etelässä olevasta Rooman tasa­vallasta, jota johti senaatti kenraali Pompeiuksen johdolla.

Caesar tiesi, että syttyisi sisällissota, jos hän ylittäisi joen. Senaatin joukot olivat kaksinkertaiset hänen omiin joukkoihinsa verrattuna, mutta toisaalta hänen sotilaillaan oli enemmän taistelukokemusta. 

Tappio olisi hänen loppunsa, mutta jos hän tottelisi senaattia, hän menettäisi kuitenkin kaiken sotilaallisen ja poliittisen valtansa. Punnitessaan päätöstään Caesar kuuli Plutarkhoksen mukaan huilunsoittajan soittavan sävelmän, joka yleensä oli etenemiskäsky joukoille.

”Pitäkäämme sitä merkkinä jumalilta. Arpa on heitetty!” Caesarin kerrotaan huutaneen ennen kuin hän ylitti joen.

Sisällissota syttyi. Vaikka Caesarin mahdollisuudet näyttivät ensin heikoilta, hän voitti lopulta sodan ja saavutti diktaattorin arvonimen.

Caesarin uravinkki: Uskallatko ottaa riskejä suuren tuloksen toivossa? Tartu tilaisuuteen, kun sellainen ilmaantuu.

Ylittämällä Rubiconjoen Caesar uhmasi senaattia ja pani kaiken peliin.

© Alamy/Imageselect

Ole esimerkki

Vaikka Caesar komensi yli 50 000:ta sotilasta (sekä kärsi migreenistä ja epilepsiasta), hän eli sotaretkien aikana kuin tavallinen sotilas. 

”Hän marssi väsymättä, söi yksin­kertaista ruokaa, nukkui ulkona ja kärsi siinä missä muutkin”, Plutarkhos kertoi.

Plutarkhoksen mukaan Caesar sai voimaa ponnisteluistaan. 

Lisäksi hän saavutti sotilaiden uskollisuuden niin, että nämä seurasivat häntä syteen tai saveen.

Huonossakin säässä ja vähäisellä ruualla miehet marssivat pidemmälle, kun heidän johtajansa kulki edellä. 

Muut roomalaisjoukot etenivät yleensä noin 14 kilometriä päivässä mutta Caesarin miehet usein 30 kilometriä.

Caesarin uravinkki: Jos haluat saada alaisesi tottelemaan, näytä itse esimerkkiä.

Perehdy kilpailijoihin

Britannian valloituksen aikana vuonna 55 eaa. Caesarin joukot joutuivat tekemään tuttavuutta sotavaunujen kanssa. 

Muistelmissaan Caesar kuvaili, miten brittiläiset hevosmiehet ”ajoivat ristiin rastiin ja viskoivat keihäitä hevosten ja pyörien aiheuttaman metelin kylväessä sekasortoa”.

Caesar säilytti kuitenkin päänsä kylmänä ja voitti britit huolimatta siitä, että näillä oli käytössään yli 4 000 sotavaunua. 

Vaikka vaunut kiinnostivat Caesaria, hän ei itse alkanut käyttää sotavaunuja vaan toi Britanniasta mukanaan toisen keksinnön. 

Sisällissodan aikana hänen armeijansa ylitti Espanjassa joen briteiltä omaksutun puusta, punotuista köysistä ja nahasta valmistetun vene­tyypin avulla.

Caesarin uravinkki: Älä ole liian ylpeä ottaaksesi mallia muista silloinkaan, kun he ovat itseäsi alempiarvoisia. 

Lue lisää tarinoita antiikista

  • Osta lehtipisteestä 9,95 eurolla.
  • Tilaa lehti. Esimerkiksi 3 numeroa hintaan 4,90 euroa.

Etene reittä pitkin

Caesar oppi jo nuorena, että toisinaan poliittiset ja sotilaalliset taistelut voitetaan parhaiten makuuhuoneessa.

Jo 16-vuotiaana Caesar oivalsi sänkykamaripolitiikan merkityksen valtapelissä.

Caesar solmi avioliiton ylimys­sukuun kuuluvan Cornelian kanssa, ja liitolla lujitettiin morsiamen isän, Lucius Cornelius Cinnan, ja Caesarin tädin miehen, Gaius Mariuksen, välisiä yhteyksiä.

Liittoutuessaan he puolestaan vahvistivat diktaattori Sullaa vastustavaa oppositiota.

Vuonna 48 eaa. Caesar osoitti sisäistäneensä opin, kun hän aloitti suhteen Egyptin entisen kuningattaren Kleopatran kanssa. 

Kleopatra oli Caesarille tärkeä nappula valtataistelussa Kleopatran veljen, Ptolemaios XIII:n kanssa. 

Nuori kuningas oli teloituttanut Caesarin vihollisen Pom­peiuksen lähentyäkseen Caesarin kanssa. 

Caesar kuitenkin suri kuollutta kilpailijaansa ja kostaakseen tämän kuoleman lyöttäytyi Kleopatran kanssa yhteen Ptolemaiosta vastaan. 

Yhdessä he voittivat Ptolemaioksen Niilin taistelussa vuonna 47 eaa., minkä jälkeen Kleopatra nousi Egyptin valtaistuimelle.

Kyse ei ilmeisesti ollut vain käytännön sanelemasta liittoumasta, vaan Caesar todella piti Kleo­patrasta. Suhde jatkui, ja Kleopatra kävi useasti Roomassa.

Caesarin uravinkki: Valtaansa voi kasvattaa myös valitsemalla viisaasti sänkykumppaninsa.

Suhteesta Kleopatraan syntyi tiettävästi poika, Kaisarion, mutta Caesar ei tunnustanut isyyttään julkisesti.

© Bridgeman Images/Musee des Beaux-Arts

Harkitse päätöksesi huolella

Toisin kuin kilpailijansa Crassus, Caesar pohjusti yleensä hankkeensa hyvin eikä toiminut hetken mieli­johteesta. Kun hän oli tehnyt suunni­telman, hän noudatti sitä huolella.

Julius Caesar

  • Vuonna 52 eaa. Caesar pakotti joukkonsa ylittämään Cévennesin vuoriston, jota peitti kaksi metriä paksu lumi. Erikoinen reittivalinta yllätti gallialaiset niin, että nämä oli helppo voittaa.

  • Ennen kuin Caesar ylitti Rubiconjoen vuonna 49 eaa., hän harkitsi tarkkaan. Sota valtiota vastaan oli vaikea päätös, mutta hän ei keksinyt muuta keinoa.

  • Sisällissodan aikana Caesarin joukot marssivat vain 27 päivässä Italiasta Iberian niemimaalle, jossa he saavuttivat suuren voiton ja valloittivat Hispanian.

Marcus Licinius Crassus

  • Vuonna 80 eaa. Caesar, Pompeius ja Crassus muodostivat triumviraatin eli jakoivat vallan Roomassa. Crassuksen kateus Caesarin menestyksestä Gallian sodassa uhkasi järjestelyä: Crassus janosi arvostusta sotilaallisista kyvyistään.

  • Kun Crassus nimitettiin Syrian provinssin käskynhaltijaksi vuonna 54 eaa., hän lupasi tehdä Syriasta rikkaan mutta aloittikin sodan Parthiaa vastaan.

  • Crassus oli kuitenkin aliarvioinut parthialaisten voimat, ja hän kuoli tuhansien sotilaidensa kanssa. 

Caesarin uravinkki: Jos haluat edetä urallasi, tee hyvin harkittuja päätöksiä ja pidä niistä kiinni. 

Antiikin Roomaa käsittelevät artikkelit ovat lukijoiden suosikkilistan kärjessä. Siksi kirjoitammekin roomalaisista lähes jokaisessa HISTORIA-lehden numerossa. Tilaa lehti täältä – saat:

  • Pohjoismaiden suurimman historialehden kotiin kannettuna
  • Digitaalisen lukuoikeuden viimeiseen 12 numeroon
  • Valinnaisen lahjan

Lue lisää

Bill Yenne: Julius Caesar: Lessons in Leadership from the Great Conqueror, Palgrave Macmillan, 2012. Alan Axelrod: Julius Caesar – CEO, Sterling Publishing, 2012.

Ehkä sinua kiinnostaa...