Keski-Aasian paimentolaiskansa hunnit hyökkäsivät 400-luvulla toistuvasti Rooman valtakuntaan. Heikentynyt Rooma joutui maksamaan kultaa hunnien pelätylle kuninkaalle Attilalle.
Pitkään onkin luultu, että juuri kullanhimo sai hunnit hyökkäämään Rooman valtakuntaan. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että hunnien tunkeutuminen länteen saattoikin johtua paljon arkisemmista syistä.
Arkeologian professori Susanne Hakenbeck ja maantieteen professori Ulf Büntgen Cambridgen yliopistosta ovat tutkineet 1 600 vuotta vanhan Keski-Aasiassa kasvaneen puun vuosirenkaita:
”Havaitsimme, että kuivuusjaksot osuivat yksiin lisääntyneen sotilaallisen toiminnan kanssa”, Büntgen totesi.
Vuonna 450 jaa. Attila hallitsi valtakuntaa, joka oli suurempi kuin Länsi- ja Itä-Rooman valtakunnat yhteensä.
Hunnit etsivät vihreitä laitumia
Tutkijat uskovat, että Keski-Aasian kuivuus pakotti hunnit lähtemään kohti Eurooppaa. Roomalainen diplomaatti Priscus tapasi Attilan ja kuuli silloin hunnien ensimmäisestä hyökkäyksestä Rooman valtakuntaan, joka johtui hänen mukaansa nälänhädästä aroilla.
Tutkijoiden mukaan kuivuus teki rauhanomaisista hunnipaimentolaisista sotureita, jotka taistelivat ratsain jousilla ja nuolilla.
Myöhemmin Attila vaati myös maata Tonavan varrelta vastineeksi rauhasta – luultavasti saadakseen vehmaita laitumia hevosille ja karjalle, jos kuivuus idän aroilla jatkuisi.