Turkista löytyi erikoinen roomalaisajan nekropoli

Roomalaiset hautasivat vainajansa usein maanalaisiin katakombeihin, mutta antiikin aikaisessa Blaundoksen kaupungissa tehtiin toisin.

Roomalaiset hautasivat vainajansa usein maanalaisiin katakombeihin, mutta antiikin aikaisessa Blaundoksen kaupungissa tehtiin toisin.

Blaundos Archaeological Excavation Project Archive

Arkeologit ovat kaivaneet useina vuosikymmeninä esiin suuria maanalaisia nekropoleja eli katakombeja, joihin roomalaiset hautasivat vainajansa. Yleensä katakombeja löytyy maan alta nykyisistä tai entisistä suurkaupungeista, mutta Länsi-Turkista löytyi erikoinen kerroksittain kallioon hakattu nekropoli.

Turkkilaiset arkeologit tutkivat Blaundoksessa yli neljääsataa hautakammiota, jotka louhittiin Rooman valtakunnan suuruuden aikana kallionseinämään.

Ilmeisesti tällaiseen ratkaisuun on päädytty siksi, että alue on hyvin kallioista, mikä olisi tehnyt maahan hautaamisesta hyvin hankalaa.

”Kaupunkia ympäröivät kallioiset rinteet, minkä vuoksi suosituin hautaustapa oli louhia hautakammioita suoraan kallionseinään”, selittää kaivauksia alueella kollegoineen tekevä arkeologi Birol Can turkkilaisesta Uşakin yliopistosta.

Blaundoksen (myös Blaundus) perusti 300-luvulla eaa. makedonialainen kenraali Blaundos, joka oli päällikkö Aleksanteri Suuren armeijassa. Vuonna 133 eaa. kaupungista tuli osa Rooman valtakuntaa.

© Shutterstock, HISTORIA

Hautoja käytettiin uudelleen

Hautoja on satoja, ja ne on koristeltu värikkäin maalauksin, jotka kuvaavat esimerkiksi viiniköynnöksiä, kukkia ja mytologisia hahmoja, kuten Merkuriusta ja Medusaa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että hautoja on käytetty useammin kuin kerran.

Blaundoksen kauniimmissa haudoissa on värikkäitä holveja. Niitä peitti myöhemmin nekropolissa yöpyneiden paimenten nuotioista tullut noki.

© Blaundos Archaeological Excavation Project Archive

”Monissa Blaundoksen haudoissa on useita sarkofageja, ja uskomme, että niitä käytettiin sukuhautoina. Hauta avattiin perheenjäsenen kuoltua ja järjestettiin hautajaiset. Sen jälkeen hauta suljettiin taas”, Birol Can selittää.