Bridgeman Images

Pitivätkö roomalaiset tanssimisesta?

Erityisesti espanjalaistanssijat olivat suosittuja Rooman valtakunnassa, jossa laulu, tanssi ja prostituutio nivoutuivat usein yhteen.

Roomalaiset rakastivat tanssia – tosin lähinnä vain sen katsomista.

”Vain hullut tanssivat selvin päin”, poliitikko ja filosofi Cato kirjoitti. Laulajien ja näyttelijöiden tavoin tanssijoitakin pidettiin Roomassa prosti­tuoituina, ja he olivat yleensä kreikkalaisia tai espanjalaisia orjia.

Viihde­alan ammattien rajat olivat muutenkin häilyvät, ja infames-nimellä kutsuttujen esiintyjien odotettiin viihdyttävän yleisöään kaikin tavoin.

Kunnialliset roomalaiset kyllä katsoivat eroottista tanssia mutteivät itse tanssineet.

© Shutterstock

Viihdyt­täjät olivat elämäntapansa vuoksi yhteiskunnan pohjasakkaa, eikä heillä ollut samoja etuja ja oikeuksia kuin Rooman kansalaisilla.

Tanssiesitykset kuuluivat moniin uskonnollisiin juhliin, ja esimerkiksi viininjumala Bacchuksen ­kunniaksi järjestetyillä bacchanalia-festivaaleilla tanssittiin 15 päivää yhteen menoon.

Paheellinen bacchanalia oli kuuluisa myös juomingeistaan ja seksistään.

Keisari Nero rikkoi Rooman valtakunnan perinteitä tanssimalla

Rooman yläluokan nuorukaisten tanssivillitys koetteli hyvän maun ­rajoja vuoden 200 eaa. tienoilla.

Keisari Nero taas rikkoi kaikkia rajoja laulamalla, tanssimalla ja soittamalla lyyraa yleisölle.

Alkuun hän esiintyi vain lähipiirilleen, mutta myöhemmin hän esiintyi myös suuren yleisön ­edessä monilla festivaaleilla.

Lue myös: Rooman 12 merkittävintä jumalaa – ja muutama muu