Jopa myyttiseksi hahmoksi noussut Spartacus oli kuuluisa orja, joka nousi kapinaan mahtavaa Roomaa vastaan. Aikalaiset Roomassa pitivät häntä uhkana yhteiskuntajärjestykselle, mutta sittemmin hänet on nähty vallankumouksellisena vapaustaistelijana.
Karl Marx piti Spartacusta suoranaisena kommunistin prototyyppinä, joka taisteli pahoja kapitalisteja vastaan, ja ranskalainen filosofi François Voltaire kutsui Spartacuksen orjakapinaa ”historian oikeudenmukaisimmaksi sodaksi”.
Viaplay-palvelussa parhaillaan nähtävissä oleva sarja Spartacus (2010–2013) käy kolmessa tuotantokaudessa läpi Spartacuksen tarinan traakialaisesta soturista roomalaiseksi gladiaattoriksi ja lopulta Rooman historian pelätyimmäksi kapinalliseksi.
Sarja on itse asiassa varsin uskollinen aikalaislähteistä kerätyille historiallisille tiedolle, etenkin verrattuna Stanley Kubrickin suurelokuvan Spartacus (1960) valtaosin sepitettyyn tarinaan. Valitettavasti sarjan historiallinen uskottavuus kärsii kuitenkin ylenpalttisesta seksillä ja väkivallalla mässäilystä.
VIDEO: Katso ”Spartacus”-sarjan traileri
Perusteetonta paljastelua
Kreikkalainen historioitsija Appianos kirjoitti, että Spartacus oli vapaana syntynyt traakialainen, joka palveli vapaaehtoisena Rooman armeijan apujoukoissa. Tästä sarjakin alkaa. Spartacus, jonka oikeaa nimeä ei tiedetä, kokee itsensä päälliköidensä hyväksikäyttämäksi ja olonsa uhatuksi. Hän murhaa erään roomalaissotilaan ja karkaa palveluksesta.
Spartacus kuitenkin vangitaan pian ja myydään orjana gladiaattoreiden kouluttajalle Batiatukselle Capuan kaupunkiin Napolista pohjoiseen. Tämä vastaa myös esimerkiksi Plutarkhoksen kuvauksia. Sarjassa Spartacus nousee kapinaan 77 muun gladiaattorin kanssa, ja monien lähteiden mukaan Spartacuksella todella oli aluksi 70–78 seuraajaa.
Tämän jälkeen Spartacus lähti Roomaan ja onnistui vapauttamaan jopa 70 000 orjaa. Hänen taistelunsa Rooman ylivaltaa vastaan päättyi vuonna 71 eaa., kun roomalaisen poliitikko ja sotapäällikkö Marcus Licinius Crassuksen 50 000 sotilaan joukot kukistivat kapinan.
Nimi on oikein mutta hahmo sepitettä
Sarja: Vapautettu gladiaattori liittyy kapinallisiin
Kelttiläinen Gannicus on vapautensa voittanut gladiaattori, joka liittyy Spartacuksen kapinallisjoukkoihin. Hän päätyy roomalaisten ristiinnaulitsemaksi monien muiden kapinallisten kanssa.
Fakta: Gannicus oli myös orja
Gannicus ei ollut vapautettu gladiaattori vaan yksi Spartacuksen kanssa gladiaattorikoulusta paenneista orjista. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, etteikö häntä olisi ristiinnaulittu.
Sarjassa kuvataan Spartacuksen nousua orjasta joukkojensa päälliköksi varsin hienosti ja enimmäkseen historiallisesti täsmällisesti, mutta matkan varrella otetaan myös paljon vapauksia.
Sarjassa Spartacus esimerkiksi murhaa sadistisen gladiaattorikouluttajan Batiatuksen. Tosiasiassa ei tiedetä, miten Batiatus kuoli, mutta lähteiden mukaan hän selvisi kapinasta hengissä.
Spartacus menettää sarjassa vaimonsa ja aloittaa suhteen orja Miran kanssa. Plutarkhoksen mukaan Spartacuksen traakialainen vaimo kuitenkin pakeni yhdessä miehensä kanssa ja oli hänen rinnallaan loppuun asti.
Spartacuksen kuolema on yhä hämärän peitossa
Sarja: Spartacuksen miehet hautaavat hänet
Spartacus kuolee lopullisessa taistelussa Rooman armeijaa vastaan vuonna 71 eaa. Hänen miehensä laskevat hänet nimettömään hautaan, jonka merkkinä on punaisella käärmeellä koristeltu kilpi.
Fakta: Spartacuksen ruumista ei löydetty
Spartacus kuoli todennäköisesti taistelussa Silarusjoella vuonna 71 eaa. Hänen ruumiinsa kohtalosta ei ole tietoa, mutta hänen miehillään tuskin on ollut tilaisuutta haudata häntä.
Spartacus epäonnistuu etenkin roomalaisen yhteiskunnan kuvauksessa. Sarja alleviivaa vastakkainasettelua riettaiden roomalaisten ja oikeudenmukaisten orjakapinallisten välillä niin, että se tuntuu ajoittain olevan lähinnä Roomaan sijoitettua parodiapornoa.
Paljaita pakaroita ja rintoja lävähtää ruudulle kuin liukuhihnalta, ja gladiaattoreiden taistellessa areenalla naiset kirkuvat hurmioituneina katsomossa – yläosattomissa. Hahmot esiintyvät myös seksikohtauksissa ristiin rastiin sukupuolesta ja logiikasta riippumatta tai vain täysin sattumanvaraisesti taustalla.
Vaikka roomalaiset tunnettiin vapaamielisyydestään, he suhtautuivat varsin konservatiivisesti alastomuuteen julkisissa tiloissa. Roomalaisten, etenkin naisten, odotettiin pukeutuvan peittävästi.
”Kansalaiset, jotka näyttävät alastonta kehoaan julkisesti, joutuvat häpeään”, runoilija Ennius kirjoitti sata vuotta ennen Spartacuksen kapinaa.
Caesar ei ollut kaksoisagentti
Sarja: Caesar osallistuu kapinan kukistamiseen
Kolmannella kaudella itse Julius Caesar toimii tiiviissä yhteistyössä roomalaisen kenraalin Marcus Licinius Crassuksen kanssa nujertaakseen Spartacuksen ja eräässä vaiheessa jopa soluttautuu orja-armeijaan.
Fakta: Caesar ei ollut osallisena
Julius Caesar eli orjakapinan aikaan ja tunsi Crassuksen, mutta lähteissä ei mainita hänen aktiivisesti osallistuneen orjakapinan kukistamiseen – vaikka hän muuten ei ujostellut mainita saavutuksiaan.
Ote historiasta lipeää
Vielä pahemmin sarjassa kuitenkin ontuu väkivallan kuvaus, joka tuntuu olevan lähempänä Rambo-elokuvia kuin antiikin Rooman todellisuutta.
Sarja muistuttaa hetkittäin jopa splatter-elokuvaa: veri roiskuu, raajoja silvotaan ja päitä ja muita ruumiinosia sinkoilee mennen tullen. Spartacus on monille varmasti viihdyttävää katsottavaa, mutta se vyöryttää ruudulle siinä määrin verta, paljaita rintoja ja pullistelevia lihaksia, että siinä rytäkässä se menettää myös historiallisen uskottavuutensa.
