Jos joku tokaisisi, että tuoksut valaan suolistoeritteeltä, saattaisit suutahtaa. Muinaisessa Rooman valtakunnassa rikkaat käyttivät hajustetta, joka sisälsi valaan suoliston erittämää ainetta.
Arkeologit avasivat viime vuonna roomalaisen sarkofagin Ranskassa Autunin kaupungissa. Haudassa oli kaunis pieni lasiastia, jonka sisällön tutkijat analysoivat. Ilmeni, että astia sisälsi ambraa. Ambra on nimi, jota on vuosisadat käytetty hieman harhaanjohtavasti valaan eritteestä.
Ambraa syntyy kaskelotin suolistossa, jossa vahamaista ainetta muodostuu esimerkiksi valaan syömien mustekalojen leukojen ympärille, jotka muuten voisivat rikkoa suoliston. Ambramöykyt voivat painaa yli sata kiloa, mutta niiden hankkiminen oli vaikeaa ja siksi ne olivat kalliita.
Arkeologit löysivät kuivunutta ambraa 12 senttiä korkeasta lasiastiasta 300-luvulta jaa.
Vanhin löytö Euroopassa
Historioitsijat tietävät vanhojen lähteiden perusteella, että eurooppalaiset ostivat ambraa 400-luvulla jaa. ja käyttivät sitä muun muassa parfyymeihin, lemmennostattajana, suitsukkeena ja mausteena. Voidaan siis hyvin olettaa, että roomalaiset käyttivät meripihkan väristä ainetta suunnilleen samoihin tarkoituksiin.
Mitkään antiikin lähteet eivät kuitenkaan kerro roomalaisten ambrankäytöstä. Autunin lasiastia (kaupungin nimi oli roomalaisajalla Augustodunum) on 300-luvulta, ja iänmäärityksen mukaan ambralöytö on Euroopan vanhin.