Vuonna 2020 patikoitsija löysi sattumalta roomalaisen kolikon 2 500 metrin korkeudesta Alppien rinteiltä Bernin kantonista Sveitsistä.
Löydöstä tiedotettiin Bernin kantonin arkeologeille, jotka lähtivät tutkimaan löytöpaikkaa tarkemmin.
Matka todellakin kannatti, sillä nyt arkeologit ovat julkaisseet löytönsä kokonaisuudessaan. Paikalta löytyi ainakin 100 kolikkoa, 27 vuorikristallia ja useita uhrilahjoja.
Arkeologien mukaan Alppien rinteillä oli roomalaisten pyhä uhripaikka, jonne roomalaiset vaelsivat ollakseen lähempänä jumalia.
Sveitsiläisvaeltaja löysi kuvan kolikon tyyppisen roomalaisen rahan korkealta Alppien rinteiltä.
Löytöpaikka on kaukana kaikesta
Alpeilta löytyy aina toisinaan roomalaisia kolikoita tai muita pikkuesineitä, sillä vuorilla kulki reittejä, joita käytettiin esimerkiksi kaupankäyntiin, ja vaikeassa maastossa matkalaisilta saattoi putoilla tavaroita.
”Tämä kyseinen paikka on kuitenkin kaukana kaikesta, sekä nykyään että roomalaisten aikaan. Löytöpaikka on 2 590 metriä merenpinnan yläpuolella, eikä se ole minkään vuoristoreitin varressa”, kaivauksia johtanut berniläisarkeologi Regula Gubler sanoo.
Kolikot löydettiin kahden vuorenhuipun, Ammertenhornin ja Wildstrubelin, väliseltä tasangolta. Erikoisen sijainnin sekä löydettyjen esineiden määrän perusteella tutkijat päättelivät, että paikalla on täytynyt olla suuri uskonnollinen merkitys roomalaisille.
Uhripaikalta löydettiin 27 vuorikristallia. Roomalaiset käyttivät kristalleja koruissa mutta uskoivat myös, että vuorikristalleilla oli taikavoimia.
”Uskomme, että tämä on ollut pyhä paikka, johon ihmiset ovat matkanneet uhratakseen jumalille – pääasiassa kolikoita, mutta myös muita asioita – tai kiittääkseen jumalia tai pyytääkseen näiltä apua. Nämä ovat olleet eräänlaisia pyhiinvaelluksia”, Gubler selittää.
Vuorikristallien suuri määrä alueella on voinut saada roomalaiset pitämään paikkaa pyhänä. Paikalla on merkkejä siitä, että uhripaikan lähettyviltä on kerätty vuorikristalleja.
Caesar joutui luopumaan Alpeista
Julius Caesar yritti vallata Sveitsin Alpit vuonna 57 eaa., mutta yrityksessä onnistui vasta keisari Augustus, joka otti tavoitteekseen turvata valtakunnan rajat.
Uhripaikalta löydetyt kolikot ovat peräisin noin vuosilta 30 jaa. – 400 jaa. Burgundit ajoivat roomalaiset pois Sveitsistä 400-luvulla, joten uhripaikka lienee siis ollut käytössä koko sen ajan, kun Alpit olivat roomalaisten hallinnassa.
Moni kävijä on saattanut olla lähtöisin Thunin kaupungista, joka sijaitsee noin 18 kilometrin päässä alhaalla laaksossa. Aiemmissa kaivauksissa kaupungista on löydetty kaiverruksia, joissa mainittiin paikallinen Alppeihin liittyvä roomalaisjumalatar.