Antiikin roomalaiset ja kiinalaiset tiesivät toistensa olemassaolosta, mutta maiden väliset kontaktit olivat pääasiassa epäsuoria ja rajoittuivat kaupankäyntiin, jossa välikäsinä toimivat toiset kansat ja valtiot.
Roomalaiset himoitsivat hienoa kiinalaista silkkiä ja olivat valmiita maksamaan siitä omaisuuksia.
Välillä senaatti yritti jopa kieltää silkin, joka Plinius vanhemman mukaan ”samaan aikaan sekä peitti naisen vartalon että paljasti hänen alastomat sulonsa”.