Julius Caesar murhattiin vuonna 44 eaa., ja murha johti Rooman keisarikunnan syntymiseen.

© Lessing Archive & Walters Art Museum/Wikipedia

Neljä hullua perillistä rappioittivat Caesar-dynastian

Yksi huvitteli heitättämällä ihmisiä alas kalliolta, toinen halusi nimittää ratsunsa konsuliksi. Kolmatta pidettiin jo lapsena jälkeenjääneenä ja neljäs potki puolisonsa hengiltä. Caesar-dynastian neljä viimeistä keisaria olivat lähellä tuhota koko valtakunnan vaivaisessa 54 vuodessa.

maanantai 18. helmikuuta 2019 teksti Jesper Tae Jensen

Maaliskuun 15. päivänä vuonna 44 eaa. tuore diktaattori Gaius Julius Caesar asteli Rooman senaattiin. Joukko senaattoreita ympäröi hänet heti, ja muutaman minuutin kuluttua Caesar oli kuollut 23 veitseniskuun. 

Murhan motiivina oli tasavaltalaisten senaattoreiden pelko siitä, että Caesar nimityttäisi itsensä yksin­valtaiseksi kuninkaaksi. Teon seuraukset olivat kuitenkin juuri päinvastaiset kuin mitä senaattorit olivat toivoneet.

Caesarin murhan jälkeen Rooma­ suistui veriseen valtataisteluun. Caesarin adoptiopoika, 20-vuotias Gaius Octavius (keisarina Augustus), liittoutui Caesarin vanhan taistelutoverin Marcus Antoniuksen kanssa. 

Kaksi vuotta myöhemmin kaksikko tuhosi Caesarin murhaajat ja jakoi vallan. Ennen pitkää miehet ryhtyivät sotimaan toisiaan vastaan, ja Marcus Antonius hävisi kamppailun vuonna 31 eaa. 

Neljä vuotta myöhemmin Augustuksesta tuli Rooman ensimmäinen keisari. Hänen kuoltuaan vuonna 14 neljä hänen toinen toistaan mieli­puolisempaa sukulaistaan hallitsi ­Roomaa vuoron perään.

1. Tiberius rakennutti Caprille luksusbordellin

Tiberius halusi uhriensa pysyvän hengissä pitkään, jotta heitä voitiin kiduttaa monilla eri tavoilla. Tiberius vietti viimeiset vuotensa erakkona Caprilla, missä hän saattoi rauhassa antautua mitä villeimpiin seksihurjasteluihin.

© Scanpix/AKG Images

Keisari Tiberius tunnettiin Roomassa kuolettavan tylsänä miehenä. Hänen seksifantasiansa sitä vastoin olivat mitä mielikuvituksellisimpia. 

Hänen Caprin huvilaansa koristivat kieroutuneet seksi­kuvaelmat, ja puutarhaansa keisari rakennutti lemmenpaviljonkeja, joissa nuoret tytöt ja pojat odottivat toteuttaakseen hänen fantasiansa. Keisarille kaikki oli sallittua, ja Tiberius osasi ­ottaa edusta kaiken irti.

Äidin sandaalin alla

Tiberius oli noussut valtaan enemmän tai vähemmän vasten tahtoaan. Hänen­ äitinsä Livia oli avioitunut keisari ­Augustuksen kanssa ja toivoi hartaasti pojastaan keisaria. Niinpä Livia taivutteli ­Augustuksen adoptoimaan Tiberiuksen.

Kun Augustus vuonna 14 kuoli, 55-vuotias Tiberius valittiin keisariksi. Alkuun kaikki sujui hyvin, vaikka roomalaiset pitivätkin keisariaan puuduttavan pitkäveteisenä. 

Livian kuoltua Tiberius alkoi tulla yhä vainoharhaisemmaksi. Pian hän otti käyttöön ns. majesteetti­rikoksen käsitteen: kaikki keisaria jollakin tavalla loukanneet joutuivat tuomiolle, ja teloituksista tuli osa jokapäiväistä rutiinia.

”Itse Kuolemakin pelkää Tibe­riusta”, alkoivat roomalaiset kuiskia kaupungin kaduilla.

Vuonna 26 Tiberius vetäytyi Caprilla sijaitsevaan huvilaansa. Siellä julmasta keisarista kehittyi oikea hirviö. Hän perusti erityisen palveluskunnan huolehtimaan moninaisista seksuaa­lisista tarpeistaan ja viihdytti itseään heittämällä epäsuositut vieraat alas Caprin kallioilta. 

Historioitsija Suetoniuk­sen mukaan hän myös kidutti vieraitaan juottamalla näille litroittain viiniä ja ­sidotuttamalla sitten heidän peniksensä niin, että vieraat ­olivat seota virtsaa­misen tarpeesta.

Vuonna 37 erakoitunut Tiberius viimein kuoli huvilassaan Caprilla. Roomalaiset ottivat uutisen keisarin kuolemasta ilolla vastaan, sillä he eivät tienneet, että vielä pahempaa oli tulossa.

Vuonna 40 Caligula johti suuren sotajoukon Englannin kanaalin rannalle aikeenaan valloittaa Englanti. Hän oli kuitenkin unohtanut järjestää paikalle laivoja, ja sotilaat määrättiin ajan kuluksi keräämään simpukoita rannalta. 

© Heritage Image Partnership

Caligulan hallittua Roomaa kaksi vuotta hänen mielenvikaisuutensa alkoi käydä yhä ilmeisemmäksi. Tuolloin 24-vuotias keisari sai yhtäkkiä päähänsä, että hän oli jumala. 

Hän halusi perillisensäkin olevan jumala ja uskoi, että vain hänen lähiomaisensa saattoi synnyttää hänelle­ jumalallisen jälkeläisen. 

Niinpä hän ­ryhtyi sukurutsaiseen suhteeseen sisarensa Drusillan kanssa, joka ehti kuitenkin kuolla ennen raskaaksi tulemistaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa karmiva tarina, jonka roomalaiset saivat keisaristaan kuulla.

Kieroutunut jo nuorena

Caligula oli keisari Tiberiuksen veljenpojan Germanicuksen poika. 19-vuotiaana Tiberius kutsui hänet Caprille. Suetoniuk­sen mukaan nuorukaisessa näkyi jo tuolloin psykoopaattisia piirteitä:

”Julmaa ja epäpuhdasta luontoaan hän ei tuolloinkaan pystynyt salaamaan; hän seurasi suurella mielenkiinnolla kuolemaantuomittujen teloituksia ja hiipi peruukkiin ja kaapuihin verhoutuneena tapaamaan naimisissa olevia naisia.”

Kun Caligula huudettiin Tiberiuksen kuoltua keisariksi, roomalaiset pitivät häntä vapauttajana, joka tekisi lopun Tiberiuksen ajan hirmuhallinnosta. ­Caligula järjesti suuria gladiaattori­taisteluja ja lahjoitti kansalle rahaa, mutta käytti myös valtavia summia omiin huvituksiinsa. Valtion kassa ­tyhjentyi vaivaisessa vuodessa.

Caligulan hulluus ryöstäytyi käsistä. Hän kiristi verotusta, eritysesti perintöverotusta, ja kahmi omiin taskuihinsa 12 prosenttia prostituoitujen tuloista. Hän lukitsi valtion viljavarastot kansaa kiusatakseen ja antoi polttomerkitä kunniallisia roomalaisia tai jopa heitätti heitä villieläimille. 

Hän piti itseään jumalana, ja kaikki, jotka häntä ärsyttivät, tuomittiin kuolemaan. Hän myös harkitsi hevosensa nimittämistä konsuliksi.

Viimein roomalaisten mitta tuli ­täyteen, ja Caligulan hallittua neljä ­vuotta henkivartija surmasi hänet hänen ­omassa palatsissaan.

3. Jopa Claudiuksen äiti piti häntä tomppelina

Keisari Caligulan murhanneet­ sotilaat löysivät Claudiuksen piileksimästä­ verhon takaa. Hän luuli ­kuolevansa, mutta sotilaat huusivatkin hänet Rooman uudeksi keisariksi.

© Bridgeman & Lessing Archive

Claudius nilkutti ja pudisteli usein tahtomattaan päätään. Hän änkytti ja puhui epäselvästi, ja kun hän kiihtyi, hän honotti ja kuolasi. Jopa Claudiuksen äiti Antonia piti ­poikaansa ihmisen irvikuvana ja sanoi, että tämä oli lähtenyt luontoäidin ­käsistä keskentekoisena.

”Kun Antonia halusi osoittaa ­pitävänsä jotakuta idioottina, hän sanoi tämän olevan vielä tyhmempi kuin poikansa Claudius”, kirjoitti Suetonius.

Keisariksi sattumalta

Keisari Caligulan murhan jälkeen­ Claudius oli keisariperheen viimeinen elossa oleva miespuolinen jäsen. 

Kun keisarin murhanneet sotilaat löysivät ­pelosta tutisevan Claudiuksen palatsista verhon takaa piileksimästä, tämä uskoi loppunsa ­koittaneen. Sotilaat huusivat kuitenkin kaikkien yllätykseksi Claudiuksen keisariksi.

Uusi keisari oli kiinnostunut histo­riasta ja oli mm. kirjoittanut laajoja tutkielmia etruskeista. Hän oli innostunut myös lainopista, mutta tuli silti usein yllätetyksi torkkumasta oikeuden istunnoissa. 

Claudius osallistui myös Rooman­ päivänpolitiikkaan. Siitä huolimatta hän joutui niin kansan kuin läheistensäkin pilkan kohteeksi. Aihetta pilkkaan antoi mm. hänen rakkauselämänsä.

Kahden purkautuneen kihlauksen ja kariutuneen avioliiton jälkeen Claudius otti vaimokseen hekumallisen Messalinan, jonka kanssa hän sai pojan, Britannicuksen. 

Pian selvisi, että Messalina petti keisaria puolen Rooman kanssa, ja Claudius teloitutti hänet. Sitten keisari nai edesmenneen veljensä tyttären ­Agrippina nuoremman. 

Tällä oli ensimmäisestä avioliitostaan poika Nero, josta äiti toivoi keisaria. Agrippina taivutteli­ Claudiuksen adoptoimaan Neron. Pian sen jälkeen hän surmasi Claudiuksen myrkytetyllä sienimuhennoksella. Claudiuksen kuoltua keisariksi nousi kuin nousikin Agrippinan poika Nero.

4. Nero potkaisi odottavaa vaimoaan vatsaan

Nero syytti Rooman palosta kristittyjä ja sidotutti heitä ristille öljyllä valelluissa vaatteissa, jotta he voisivat ­palaessaan ”valaista yötä”. Rooman palon jälkeen Nero rakennutti valtavan Kultaisen palatsin, jossa hän vietti vieraineen riettaita orgioita yöstä toiseen.

© Bridgeman

Keisari Nero ehti avioitua kolme kertaa. Ensimmäinen vaimo Octavia oli edesmenneen keisari Claudiuksen tytär, jonka Nero nai vastentahtoisesti tiukentaakseen otettaan vallankahvasta. 

Kun hän sitten rakastui kauniiseen Poppaea Sabinaan, Octavia oli raivattava tieltä.­ Nero yritti kuristaa hänet siinä ­onnistumatta. Sitten hän käski teloittaa Octavian avio­rikoksesta syytettynä, ja tämän rannevaltimot viillettiin auki. 

Poppaea Sabina, jonka kanssa Nero kiirehti naimisiin, ei ollut paljon onnekkaampi: riidan päätteeksi Nero potkaisi raskaana olevaa Poppaeaa vatsaan niin, että tämä kuoli.

Keisariksi nuorukaisena

Keisari Claudius oli adoptoinut Neron tämän ollessa 14-vuotias, ja vain kolme vuotta myöhemmin Nerosta tuli keisari. Senecan oppilaana Nerolla oli hyvät edellytykset hallita, ja alkuvuosina kaikki sujuikin hyvin. Pian valta kuitenkin sumensi nuoren keisarin mielen.

Neron kerrotaan kuljeksineen naamioituneena Rooman öisillä kaduilla pieksämässä viattomia kaupunkilaisia. Hän piti itseään suurena taiteilijana ja alkoi laulaa ja näytellä julkisissa näytelmä­esityksissä. Valitettavasti hän vain ei ollut kovinkaan lahjakas.

Vuonna 64 tulipalo tuhosi suuren osan Roomaa, minkä jälkeen Nero rakennutti itselleen tuhoalueelle valtavan palatsin.Huhujen mukaan keisari oli itse sytyttänyt tulipalon. Nero puolestaan syytti palosta kristittyjä ja surmautti heitä satamäärin.

Neron tuhlaavaisuus oli saattanut­ Rooman vararikon partaalle, ja vuonna 68 senaatti määräsi hänet teloitettavaksi. Nero ehti kuitenkin riistää oman henkensä. Hänen viimeisten sanojensa väitetään olleen: ”Minkä taiteilijan ­maail­ma minussa menettääkään!”

Lapseton Nero oli Caesarin ja Augustuksen sukujen viimeinen keisari.

Lue lisää

Suetonius & Robert Graves: The Twelve Caesars, Penguin Classics 2007. Philip Matyszak: The Sons of Caesar, Imperial Rome's First Dynasty, Thames & Hudson Ltd. 2006. Ivar Lissner: Power and Folly: The Story of the Caesars, Cape 1958.

Ehkä sinua kiinnostaa...