Miksi Rooma jaettiin kahtia?

Noin vuodesta 200 lähtien Rooman valtakuntaa alkoivat heikentää kilpailevien sotapäälliköiden väliset valtataistelut, lisääntyyvä sekasorto, taloudelliset kriisit, joiden syynä oli idän ylellisyystuotteiden liiallinen tuonti, sekä germaaniheimojen ­valloitusretket.

Kun Diocletianus vuonna 284 valittiin keisariksi, valtio oli niin poliittisesti, sotilaallisesti kuin hallinnolisestikin romahduksen partaalla. Laajaa valtakuntaa ei enää pystynyt hallitsemaan Roomasta, ja Diocletianus halusi estää sitä hajoamasta lukemattomiksi piku­valtioiksi.

Niinpä hän teki ystävästään Maximianuksesta kanssahallitsijansa, jonka oli määrä palauttaa järjestys länteen, kun taas Diocletianus itse hallitsisi itää.

Ratkaisu päätti sekasorron vain tilapäisesti, ja vuonna 395 Rooman valtakunta jaettiin lopullisesti. Viimeinen sekä Länsiettä ItäRoomaa hallinnut keisari oli Theo­dosius (348–395).