Arkeologit löysivät Pohjois-Turkista sata kilometriä Mustanmeren rannalta sijaitsevasta roomalaisesta Hadrianapoliksen kaupungista harvinaisen naamion kappaleen.
Naamio on peräisin 200-luvulta, ja se on ollut osa ratsusotilaan kypärää, joka on ollut ilmeisesti joko kullattu tai hopeoitu.
Vastaavanlaisia naamioita on löydetty erittäin vähän, sillä niitä käyttivät vain ratsuväen eliittisotilaat.
Todennäköisesti naamio on kuulunut Rooman armeijan ratsuväen, equites romani, upseerille. Tällaisia naamioita oli vain Rooman armeijan korkea-arvoisilla ratsumiehillä, jotka käyttivät niitä erityisissä turnajaistyyppisissä hippika gymnasia-kisoissa.
Kisat järjestettiin suuren yleisön edessä, ja niiden tarkoitus oli sekä harjoittaa sotilasta miekan ja peitsen käytössä että viihdyttää provinssin asukkaita.
Vain eliittisotilaat käyttivät tällaista kypärää roomalaisajalla. Hollannista Nijmegenin läheltä löytyi vuonna 1915 erittäin hyvin säilynyt kypärä.
Silminnäkijän kuvaus naamiosta
Kreikkalainen historioitsija Arrianos kirjoitti noin vuonna 136 kypärän käytöstä kisoissa:
”Ratsumiehet saapuvat (kentälle, toim.) täydessä sotisovassa. Korkea-arvoiset tai muuten erityisen kunnostautuneet kantavat kullattuja rauta- tai pronssikypäriä vangitakseen katsojien huomion. Toisin kuin taisteluissa käytetyt kypärät, nämä eivät peitä ainoastaan päätä ja poskia, vaan ne on valmistettu niin, että ne peittävät koko kasvot ja vain silmiä varten on jätetty pienet aukot.”
