Loiset ja parasiitit kiusasivat roomalaisia
Heisimadot, piiskamadot, lutikat ja kirput olivat arkipäivää Rooman valtakunnassa. Syynä loisten lokoisiin oloihin oli yllätyksellisesti roomalaisten tapa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta. Se nimittäin vain lisäsi loisten määrää.

Henkilökohtainen hygienia ei kenties ollutkaan kovin hyvällä tasolla Rooman valtakunnassa.
Puhtauden maine säröilee
Puhdasta vettä johtavat akveduktit, julkiset kylpylät, huuhtelukäymälät, viemäröinti ja kaupunkien organisoitu jätehuolto. Roomalaisia pidetään ensimmäisenä kansana, joka sai aikaan merkittäviä parannuksia puhtaudessa ja hygieniassa.
Arkeologisten tietojen uusi kattava analyysi kuitenkin osoittaa, että ällöttävät kutsumattomat vieraat viihtyivät Rooman valtakunnan asukkaiden elimistössä ja iholla.
Cambridgen yliopiston tutkijoiden yllättäviä tuloksia julkaistiin Parasitology-lehdessä. Tohtori Piers Mitchellin tutkimuksessa analysoitiin kaivauksissa tehtyjä löytöjä. Tulokset ovat varsin yksiselitteisiä.
Kaivaukset paljastivat matojen juhlat
Useimpien sisäelinloisten kuori sisältää runsaasti kitiiniä, jonka hajoamiseen kuluu tuhansia vuosia.
Kitiini onkin auttanut luomaan hyvin tarkan kuvan näiden salamatkustajien levinneisyydestä. Kaikkialta kaivauksilta löytyi valtavasti suolinkaisia, piiskamatoja, heisimatoja ja silsaa sekä todisteita sekä täiden että kirppujen laajasta levinneisyydestä.
Analyysien tulokset osoittavat, että roomalaisten aikaan loisten, sisäelinmatojen, täiden ja kirppujen määrä oli paljon suurempi kuin rauta-ajalla ja keskiajalla, jolloin hygienia oli lähes olematonta. Paradoksaalista kyllä, syynä tähän oli todennäköisesti puhtauden ja jätehuollon parantuminen Roomassa.
Viemäristä kaalimaahan
Muinaisen Rooman alueella sijainneelta kymmeneltä eri kaivauspaikalta on löydetty valtavasti sukkulamatoja ja piiskamatoja.
Sukkulamato ja piiskamatot leviävät ihmisen ulosteessa – etenkin ulosteen joutuessa kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa. Mitchell toteaakin, että juuri roomalaisten perustama kaupunkien jätehuolto oli suora syy näiden matojen suureen levinneisyyteen.
Kun kaupunkilaisten jätettä kärrättiin pois kaupungeista, sitä tietenkin levitettiin viljelysmaille lannoitteeksi. Tämä lisäsi viljelysmaiden tuottoa, minkä ansiosta valtakuntaan saatiin enemmän ruokaa, mutta samalla menetelmä tarjosi madoille täydellisen temmellyskentän lisääntymiseen.
Kylpylät olivat loisten valtakuntaa
Cambridgen yliopiston tutkimus ja lukuisat löydöt, kuten täinmunia sisältäneet täikammat, viittaavat myös siihen, että Rooman valtakunnan muuten erittäin ylistetyt julkiset kylpylät kuhisivat täitä, kirppuja, satiaisia ja lutikoita.
Kylpyvesi puhdisti ihmisiä, mutta koska sitä tuskin vaihdettiin monta kertaa päivässä, se oli myös täydellinen tartuntojen lähde ja tarjosi täille ja kirpuille mahdollisuuden levitä salamannopeasti.