Kylmän sodan aikaiset vakoilusatelliitit paljastivat aavikolta 400 roomalaista linnoitusta
Aiemmin salaisiksi luokitellut kuvat voivat muuttaa käsityksen Rooman valtakunnasta.
Neljä niistä roomalaisaikaisista linnoituksista, jotka havaittiin Yhdysvaltojen Corona-hankkeen satelliittikuvista.
Nykyisten Syyrian ja Irakin alueelta on 1960- ja 1970-luvuilla otettujen aiemmin salaiseksi luokiteltujen satelliittikuvien perusteella löydetty lähes 400 roomalaisaikaista linnoitusta.
Tutkijat uskovat, että muinaisten rakenteiden löytyminen nyt julkiseksi tulleista satelliittikuvista saattaa kyseenalaistaa Rooman valtakunnan itärajaa koskevia teorioita.
Yhdysvaltojen armeija käytti tiedustelusatelliitteja kylmän sodan aikaisessa Corona-hankkeessa vuosina 1960–1972.
Arkeologit tekivät ilmatutkimuksia jo 1920-luvulla
Yhdysvaltalaiset onnistuivat kuvaamaan satelliiteilla suuren osan maapallon pinnasta. Nyt julkaistut satelliittikuvat haastavat Rooman valtakuntaa koskevan teorian, joka syntyi jo vuonna 1934.
Tuolloin ranskalainen arkeologi ja lähetystyöntekijä Antoine Poidebard suoritti yhden maailman ensimmäisistä arkeologisista ilmatutkimuksista ja löysi 116 Rooman valtakunnan aikaista linnoitusta nykyisten Syyrian ja Irakin alueelta.
Ranskalaisarkeologi päätteli 1920-luvulla tekemiensä ilmatutkimusten perusteella, että rakennelmat olivat todennäköisesti puolustuslinja idästä tulevia uhkia vastaan.
Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että alueelta hiljattain löydettyjen 396 roomalaisaikaisen rakennelman sijainti ei ole selvästi pohjois–etelä-suuntainen, vaan rakennelmat ovat pikemminkin hajallaan eri puolilla aluetta.
Rakennelmien sijainti sai yhdysvaltalaisen Dartmouth Collegen tutkijat päättelemään, että kyseessä ei olisikaan läpitunkematon puolustuslinja, vaan rakennelmilla olisi ollut jokin muu tarkoitus.
Näin Roomasta tuli suurvalta
Scipio Africanus 236–183 eaa.
Roomalaiset olivat valloittaneet jo koko Italian, kun kenraali Scipio kukisti Karthagon toisessa puunilaissodassa (218–201 eaa.). Roomasta tuli Välimeren johtava suurvalta, ja se alkoi perustaa siirtokuntia Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään.
Julius Caesar 100–44 eaa.
Julius Caesar kukisti pohjoisen villit heimot Gallian-sotaretkellään ja teki Galliasta (nyk. Ranska) Rooman provinssin. Nyt imperiumin rajat ulottuivat Englannin kanaalille ja Reinille asti.
Keisari Trajanus 53–117 jaa.
Rooman viimeinen suuri valloittajakeisari Trajanus alisti valtaansa Itä-Euroopan ja Lähi-idän. Trajanuksen aikana Rooman valtakunta oli suurimmillaan, ja sen pinta-ala oli noin viisi miljoonaa neliökilometriä. Nykyään samalla alueella on 48 erillistä valtiota.
Koska rakennelmat sijaitsivat lähellä toisiaan, tutkijat uskovat, että ne rakennettiin todennäköisesti suojaamaan joukkojen liikkumista alueella ja erityisesti turvaamaan kauppareittejä.
Rooman valtakunta kehittyi vuosisatojen aikana Välimerta ympäröiväksi suurvallaksi, joka hallitsi niin Lähi-idässä, Mustallamerellä ja Etelä-Euroopassa kuin suuressa osassa Länsi-Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaakin.
Kun Rooman valtakunta oli suurimmillaan, sen pinta-ala oli noin viisi miljoonaa neliökilometriä. Nykyään samalla alueella on 48 valtiota.
Hiljattain löydettyjen rakennelmien uskotaan olevan peräisin 100–500-luvulta.
Tutkimus on julkaistu Antiquity-lehdessä.