Kaivinkoneet osuivat heinäkuun lopussa Serbian Drmnon valtavassa kaivoksessa johonkin aivan muuhun kuin hiilisuoneen, jota työntekijät etsivät kahdeksan metriä maanpinnan alapuolella.
Hiilen sijasta hienojen hiekanjyvien välistä pilkisti muinaisen laivan lankkuja.
Kaivostyöläiset tiesivät onneksi entuudestaan mitä tehdä, joten he ottivat välittömästi yhteyttä Belgradin yliopiston arkeologeihin.
Tämä on toinen kerta kolmen vuoden sisällä, kun roomalaisen laivan hylky löydettiin serbialaisesta hiilikaivoksesta. Kaivos sijaitsee lähellä roomalaisen kaupungin raunioita.
Laivat toivat tavaroita hiekkaan hautautuneeseen kaupunkiin
Tutkijat odottavat vielä vastauksia radiohiiliajoituksesta, mutta uuden löydön tutkimuksia johtava arkeologi Miomir Korac arvioi, että laiva on peräisin toiselta tai kolmannelta vuosisadalta.
Laiva oli loistonsa päivinä kooltaan noin 20 kertaa 3,5 metriä, ja se oli proomun tapaan tasapohjainen. Tutkijat uskovat siksi, että sillä kuljetettiin Tonavaa pitkin tavaroita roomalaisten kauppapaikkojen välillä.
Vain 1,6 kilometrin päässä hiilikaivoksesta sijaitsevat Viminaciumin jäännökset. Viminacium oli roomalaisen Ylä-Moesian provinssin pääkaupunki, johon kuului suurin osa nykyisestä Serbiasta ja Kosovosta sekä osia Albaniasta ja Pohjois-Makedoniasta.
Kaupunki rakennettiin muutaman sadan metrin päähän Tonavan sivujoesta Mlavasta, mutta sen jälkeen joen uoma on siirtynyt lähes kolme kilometriä. Siksi hylyt löytyivät hiekan eikä veden alta.
Jopa 40 000 asukkaan uskotaan eläneen kaupungissa, jossa oli vesijohdot, amfiteatteri ja viemärijärjestelmä.
Tonavan laivasto oli uloin puolustuslinja barbaareja vastaan.
Keisari Augustus liitti Tonavan eteläpuoliset maat [Rooman valtakuntaan] (https://historianet.fi/sivilisaatiot/rooman-valtakunta/21-erikoista-faktaa-roomasta) ensimmäisellä vuosikymmenellä Kristuksen syntymän jälkeen.
Hän teki tämän viedäkseen keisarikunnan rajan aivan Tonavaan saakka, jotta joki voisi tarjota luonnollisen puolustuslinjan sotaisia heimoja vastaan. Esimerkiksi dakialaiset ja sarmatialaiset ryöstivät ja raiskasivat roomalaisten liittolaisia joen eteläpuolella.
Tutkijoiden mukaan äskettäin löydetyssä aluksessa oli tasapohja, ja sen mitat olivat noin 20 kertaa 3,5 metriä. Se oli todennäköisesti jokiproomu, jota käytettiin tavaroiden ja ihmisten kuljettamiseen Tonavalla ja sen sivujoilla. Seudulla oli Rooman valtakunnan tärkeä maakunta noin vuoteen 600 jaa. saakka.
Vesimassat eivät kuitenkaan riittäneet suojaksi barbaareja vastaan, ja vuonna 70 jaa. keisari Vespasianus määräsi joen vahvistettavaksi sen jälkeen, kun sarmatialaiset olivat tappaneet vuotta aiemmin maakunnan kuvernöörin taistelussa.
Samaan aikaan roomalaiset perustivat erityisen jokilaivaston, joka partioi jatkuvasti Tonavalla pitääkseen barbaarit poissa. Drmnon hiilikaivoksesta löytyneet kaksi laivaa kuuluivat todennäköisesti juuri tähän laivastoon.
Arkeologit uskovat, että äskettäin löydetty rahtilaiva kuljetti luultavasti tuoreita joukkoja Viminaciumiin, kun taas vuonna 2020 löydetty hylky oli sota-alus, joka todennäköisesti partioi Tonavalla pelotellakseen sotaisia barbaareja etäämmälle.
Tähän mennessä arkeologit ovat kaivaneet esiin vain noin kaksi prosenttia provinssin pääkaupungista. Se ei ole hautautunut myöhempien kaupunkien alle toisin kuin suurin osa roomalaisista raunioista.
Viminaciumin tuhosivat ensin Attilan hunnit vuonna 441 ja sitten paimentolaiskansa avaarit vuonna 582. Maakunnan pääkaupunki hylättiin noin vuonna 600 jaa. eikä sitä enää koskaan asutettu, vaikka roomalaiset voittivat myöhemmin avaarit toisessa taistelussa.
Alus löytyi erittäin hienon hiekan kerrostumasta noin kahdeksan metrin syvyydestä. Hiekka hylyn ympärillä oli kosteaa, joten arkeologit uskovat, että tiheään pakkautunut hiekka piti hapen poissa lähes 2 000 vuotta vanhojen lankkujen läheisyydestä säilyttäen ne jälkipolville.