Caesarin viimeiset sanat olivat: ”Sinäkin, Brutukseni?”

Roomalaisten senaattorien salaliitto johti vuonna 44 eaa. Caesarin murhaan. William Shakespeare teki hänen viimeisistä sanoistaan kuolemattomat, mutta lausuiko Caesar niitä oikeasti?

Roomalaisten senaattorien salaliitto johti vuonna 44 eaa. Caesarin murhaan. William Shakespeare teki hänen viimeisistä sanoistaan kuolemattomat, mutta lausuiko Caesar niitä oikeasti?

Leomudde & Shutterstock

Roomalainen sotapäällikkö Julius Caesar onnistui lukuisten sotaretkien jälkeen valtaamaan Gallian vuonna 50 eaa. Rooman senaatti pyysi häntä sen jälkeen hajottamaan armeijansa, mutta Caesarilla oli muita suunnitelmia.

Hän ylitti armeijoineen Gallian ja Italian rajana pidetyn Rubiconjoen ja aloitti sisällissodan, jonka hän voitti.

Kukistamalla vihollisensa Julius Caesar vakautti valtansa, ja vuonna 44 eaa. hän julistautui elinikäiseksi diktaattoriksi, dictator perpetuo, mikä osoittautui kohtalokkaaksi päätökseksi.

”Sinäkin, Brutukseni?” Caesarin väitetyt viimeiset sanat

Rooman senaattorit pelkäsivät, että Caesar aikoi julistautua kuninkaaksi ja lakkauttaa tasavallan. Pelkoa lisäsi se, että Caesar käyttäytyi ylimielisesti ja muun muassa erotti kaksi kansantribuunia eli kansan valitsemaan virkamiestä.

Siksi 60 senaattoria solmi salaliiton ja murhasi Ceasarin senaatin istunnossa 15. maaliskuuta 44 eaa. Yksi murhaajista oli Caesarin rakastajattaren poika Marcus Junius Brutus.

Kuolevan Caesarin kerrotaan parahtaneen sanat ”sinäkin Brutukseni?”

©

Caesarin väitetyistä viimeisistä sanoista kirjoitti Suetonius (n. 70–130 jaa.), ja hän esittää ne kreikaksi muodossa ”Kai su, teknon” eli ”Sinäkin, lapseni”. Latinankielinen ”Et tu, Brute?” (Sinäkin, Brutus?) on sanoista vapaa tulkinta.

Suetoniuksen sanat ovat kiistellyt, sillä muut antiikin ajan kirjailijat eivät niitä mainitse – mahdollisesti ollakseen tahraamatta Caesarin mainetta. Roomassa sotilaan piti kuolla vaieten.

Murhan teki joukko senaattoreita, ja yksi heistä oli Marcus Junius Brutus, jonka äiti oli Caesarin rakastajatar. Caesarin kerrotaan kohdelleen Brutusta kuin omaa poikaansa, ja järkytys on varmaan ollut suuri tämän oltua murhaajien joukossa.

©

Suetonius ei itse uskonut, että Caesar puhutteli Brutusta noilla sanoilla. Hän tekee kirjassaan erittäin selväksi, että hän vain toistaa kuulemaansa huhua.

Myös muut kirjailijat torjuivat ajatuksen, että kuoleva Caesar olisi puhutellut Brutusta. Yksi heistä oli kreikkalainen filosofi Plutarkhos (n. 45–120 jaa.), joka Suetoniuksen tapaan kirjoitti, että Caesar huudahti yllättyneenä senaattorien käydessä hänen kimppuunsa.

Latinankielinen versio lauseesta esiintyy ensimmäisen kerran vasta 1500-luvulla useissa näytelmissä. Kuuluisin niistä on William Shakespearen Julius Caesar, jonka kolmannessa näytöksessä diktaattori lausuu kuuluisat sanat.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Caesarin kuuluisat sanat tulevat näyttämöltä

Ajatus siitä, että Caesar olisi kuollessaan lausunut sanat ”Sinäkin Brutukseni”, on peräisin antiikista. Sen ajan kirjailijat ilmaisivat kuitenkin selvästi, että he vain toistivat huhua, johon eivät itse uskoneet.

Lisäksi sitaatin latinankielinen versio on myöhempää perua. Antiikin lähteissä kerrotaan selvästi, että Caesar – huhujen mukaan – lausahti sanat kreikan kielellä, jota useimmat roomalaiset oppineet osasivat.

Ruumiinavauksessa selvisi, että vain yksi Caesarin saamista 23 iskusta oli tappava.

© Wikimedia Commons

Caesarin väitetyt viimeiset sanat esiintyvät latinaksi ensimmäisen kerran 1 500 vuotta myöhemmin tragediassa Caesar Interfectus (1582). Käsikirjoitus on kadonnut, mutta lause löytyy myös Shakespearen Julius Caesar -näytelmässä vuodelta 1599.

Viime kädessä ei siis löydy todisteita sille, että Julius Caesar olisi kuollessaan puhutellut Brutusta, ja jos hän tekikin niin, hän teki sen kreikaksi.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Caesar ei lausunut ”Et tu, Brute?”