Miten ne tänne ovat päätyneet? Sitä ruotsalaiset arkeologit ovat pohtineet sen jälkeen, kun Gotska Sandön saarelta löytyi kaksi roomalaista kolikkoa.
Toinen raha on keisari Trajanuksen (98–117 jaa.), toinen keisari Antoninus Piuksen (138–161 jaa.) hallintokaudelta. Mystistä on se, että ne löytyivät syrjäiseltä Itämeren saarelta, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Gotlannista koilliseen ja jossa ei roomalaisajalla ollut asutusta.
Arkeologi Johan Rönnby tukholmalaisesta Södertörnin yliopistosta oli mukana ryhmässä, joka löysi kolikot. Hän selittää, että kolikoita on voitu käyttää pitkään Rooman valtakunnan ajan jälkeenkin.
Hopeiset kolikot nimittäin säilyttivät suurelti arvonsa vielä Rooman valtakunnan romahdettua 400-luvulla.
Gotska Sandön saarelle on yleensä eksynyt vain satunnaisia kalastajia, salakuljettajia tai epäonnisia haaksirikkoutuneita.
Ehkä haaksirikon perua
Kuinka kolikot ovat päätyneet asumattomalle saarelle? Rönnbyn mukaan on mahdollista, että rahat ovat kulkeutuneet saarelle haaksirikkoutuneiden mukana. Saaren ympäristön vedet ovat tunnetusti vaaralliset, ja alueella on runsaasti hylkyjä.
Roomalaiset kirjoittivat Itämerestä, mutta todisteita heidän siellä käynnistään ei ole.
”On epätodennäköistä, että kolikot ovat roomalaisesta laivasta”, Rönnby toteaa. Roomalaisia kolikoita on aiemmin löydetty Gotlannista, mutta siellä on useita kaupunkeja ja rahat ovat voineet kulkeutua johonkin niistä kaupankäynnin mukana.
Roomalaisten käynnistä Itämerellä ei ole mitään todisteita, eikä ehkä koskaan selviä, miten kolikot ovat saapuneet saarelle: ”Emme vain yksinkertaisesti tiedä, mistä ja miten ne ovat tulleet”, Rönnby sanoo.
Löydetyt kolikot ovat roomalaisia hopeadenaareja. toinen on keisari Trajanuksen (98–117) ja toinen keisari Antoninus Piuksen hallintokaudelta (138-161).