Roomalaiset ihailivat Makedonian soturikuningas Aleksanteri Suurta.
Niin teki myös Octavianus, myöhemmin keisari Augustus, ja kun hän vieraili Aleksandriassa Egyptissä vuonna 30 eaa., hän halusi nähdä sankarinsa ruumiin.
Aleksanteri Suuri kuoli tuntemattomaksi jääneeseen sairauteen kesäkuussa 323 eaa. vain 32-vuotiaana.
Aleksanterin palsamoitu ruumis oli tuolloin maannut mausolemissa jo 250 vuotta, ja se oli hyvin hauras. Ikäänsä nähden ruumis oli kuulemma kuitenkin hyvin säilynyt.
Roomalaisen kirjailijan Dion Kassioksen mukaan Octavianus ei malttanut olla koskettamatta ruumiista ja mursi vahingossa Aleksanterin nenän.
Octavianus nousi valtaan Roomassa vuonna 44 eaa. Julius Caesarin jälkeen.
Aleksanterin ruumis katosi satoja vuosia myöhemmin – mutta hänen nenänsä katosi jo aiemmin.
