Soprintendenza del Mare/Public Domain
Roomalaiset kolikot ja meritaistelun kuvitus

Arkeologit löysivät kolikoita ja kypäriä antiikin verisimmistä meritaistelusta

Kypärät ja keulapuskuri kuuluivat puunilaissodasta peräisin oleviin kiinnostaviin esineisiin, joita sukeltajat ovat viime aikoina löytäneet Välimerestä.

Jopa 400 Rooman ja Karthagon sotakaleeria kohtasi maaliskuun 10. päivänä 241 eaa. Sisilian edustalla käydyssä Egadisaarten taistelussa.

Taistelusta tuli ratkaiseva ensimmäisessä puunilaissodassa, joka muokkasi Välimeren alueen vallanjakoa.

Arkeologit ovat löytäneet vuodesta 2010 lähtien arkeologisia todisteita taistelusta – erityisesti metallisia puskureita, jotka oli sijoitettu laivojen keulaan niin, että ne pystyivät lävistämään törmäämällä vihollisen kaleerien kyljet.

Vedenalaiset kaivaukset jatkuvat edelleen, ja kansainvälinen tutkijaryhmä löysi hiljattain kaksi uutta keulapuskuria.

Muinaisen suuren meritaistelun jäljiltä on nyt löydetty yhteensä 27 keulapuskuria.

Meriarkeologit ovat löytäneet uutena asiana myös kolikoita, jotka ovat peräisin joiltakin tuhansista taistelussa kaatuneista sotilaista ja merimiehistä.

Meritaistelu muutti vallan tasapainoa

Keulapuskureiden ja kolikoiden lisäksi arkeologit löysivät viimeisimmissä kaivauksissa Välimeren pohjasta myös 27 meritaistelun kypärää.

Suurin osa kypäristä on montefortino-tyyppiä eli alkujaan kelttiläisiä kypäriä, jota Rooman armeija alkoi suosia, koska niitä oli helppo valmistaa massatuotantona. Samaa kypärätyyppiä käyttivät myös karthagolaiset sotilaat.

Kolikot ja kypärät viittaavat pääasiassa siihen, että uhrit olisivat olleet roomalaisia, mutta sen sijaan Karthago kärsi tappion meritaistelussa Egadisaarilla.

Ennen taistelua Rooma oli ollut vahvimmillaan maalla, kun taas sen viholliset hallitsivat merta.

Karthagon laivaston tuhouduttua Sisilian edustalla sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pyytää rauhaa ja luovuttaa suuria alueita Sisiliasta Roomalle.

Antiikkinen keulapuskuri laivan kannella

Keulapuskureissa oli kolme eräänlaista evää, joista kapein oli edessä ja paksuin takana. Siten varmistettiin, että puskuri sai aikaan mahdollisimman paljon vahinkoa eikä se juuttunut liian helposti kiinni vihollisen alukseen.

© Soprintendenza del Mare