Circus Maximus ja sen tähdet
Hevoset kuopivat kärsimättöminä hiekkaa ja työntyivät suljettuja lähtöportteja vasten. Hevosten vetämissä vaunuissa seisoi Gaius Appuleius Diocles lähtömerkkiä odottaen. Circus Maximuksen katsomoon oli ahtautunut 150 000 roomalaista, ja ilmapiiri oli sähköinen. Myös keisari odotti kisan alkamista aitiossaan.
Kun tuomari antoi lähtömerkin, lähtöportit avattiin ja valjakot ampaisivat areenalle yleisön mylviessä. Tanner tärisi vaununpyörien ja kavioiden alla, ja piiskat viuhuivat ilmassa. Kun ensimmäinen vaunu saapui kaarteeseen, ihmiset hurrasivat.
Diocles oli kolmantena. Hänen edellään kiitävän vaunun kuljettaja piiskasi hevosiaan yhä kovempaan vauhtiin hikeä valuen. Diocles nojautui eteenpäin ja antoi hevosilleen enemmän ohjaa. Kilpailija yritti estää ohituksen mutta menetti hevostensa hallinnan ja joutui vaikeuksiin. Hevoset tulivat kaarteeseen liian nopeasti, vaunut rusahtivat päin laitaestettä ja Diocles painoi ohi piiskaansa säästämättä. Hevoset juoksivat suu vaahdoten vaununpyörien lennättäessä ilmaan hiekkaa ja tomua.
Kun Diocles saavutti johtavaa valjakkoa, yleisö nousi jännittyneenä seisomaan. Diocles kannusti hevosiaan viimeiseen ponnistukseen, ja valjakko kiisi 70 kilometrin tuntivauhtia johtavan valjakon rinnalle. Sen kuljettaja yritti kiilata Diocleksen radan sivuun mutta ei onnistunut. Diocleksen hevoset ylittivät maaliviivan ensimmäisenä, kuten monesti aiemminkin.
Diocles oli lähtöisin Rooman yhteiskunnan pohjalta ja todennäköisesti luku- ja kirjoitustaidoton. Hänestä tuli kuitenkin aikansa juhlituin urheilutähti. Hänen kannattajiensa Roomaan vuonna 146 pystyttämän muistolaatan kirjoituksen mukaan hän saavutti 24-vuotisen uransa aikana kilparadoilla 1 462 voittoa.
Diocleksen kilpailuista ei ole säilynyt yksityiskohtaisia kuvauksia, mutta muistotaulun mukaan hän johti 815 kertaa kilpailua alusta loppuun, ylitti 502 kertaa maaliviivan ensimmäisenä ajettuaan ensin johtovaljakon kintereillä pitkän aikaa ja nousi 67 kertaa voittajaksi kilpailun hänniltä. Muistolaatassa häntä kuvaillaan kaikkien aikojen parhaaksi kilpa-ajajaksi. Diocles nousi ryysyistä rikkauksiin olemalla voitokas roomalaisten rakastamassa urheilulajissa – kilpa-ajoissa.
Markkinaviihteestä huippu-urheiluksi
Ensimmäiset kilpa-ajot ajettiin antiikin lähteiden mukaan Roomassa vuonna 753 eaa. markkinoiden yhteydessä Tiberjoen rannalla improvisoidulla kilparadalla. 600-luvulla eaa. Rooman viides kuningas Lucius Tarquinius Priscus rakennutti ensimmäisen varsinaisen kilparadan Murcian laaksoon. Yksinkertainen kilparata, jossa oli puinen katsomo, oli mahtavan Circus Maximuksen edeltäjä.
Aluksi rikkaat roomalaiset kilpailivat toisiaan vastaan yksityisissä kisoissaan. Myös tavallinen kansa innostui kilpa-ajoista, ja 200-luvulla eaa. kaupunginhallituksen päätöksellä kuka tahansa roomalainen sai ilmoittaa kilpailuun hevoset ja kilpa-ajajan.
Ihmiset alkoivat sijoittaa talleihin, jotka ajan mittaan kasvoivat yhä suuremmiksi.