Tammikuinen lumimyrsky ja nälkäinen mäyrä auttoivat arkeologeja löytämään roomalaisen rahakätkön Bercióssa Pohjois-Espanjassa.
Tammikuussa 2021 Asturiassa Espanjan pohjoisrannikolla oli poikkeuksellisen kylmää ja satoi lunta, mikä vaikeutti alueen eläinten ruoan löytämistä. Nälkäinen mäyrä kaivoi siksi pesänsä suuaukon edustalla maata tavallista syvemmälle ja osui ruoan sijaan aarrekätköön. Arkeologit saapuivat paikalle kolme kuukautta myöhemmin.
”Hiekasta, jota mäyrä oli ilmeisesti kaivellut pesänsä suuaukon lähellä, löysimme kolikoita, ja lisää löytyi muualta luolan sisältä”, arkeologit selittivät.
Kaikkiaan mäyrän luolan ympäristöstä löytyi 209 roomalaista kolikkoa, jotka ovat peräisin 200–400-luvuilta.
Rahakätkö on ehkä sveebien tekemä. Sveebejä eli alun perin Pohjois-Saksassa, mutta osa heimosta vaelsi 400-luvulla etelään ja asettui asumaan Espanjaan Atlantin rannikolle.
Kalleuksia koko Euroopasta
Rahakätkö on Pohjois-Espanjan suurin. Monet löydetyistä rahoista ovat peräisin muista Rooman valtakunnan osista; mukana on rahoja esimerkiksi Antiokiasta ja Konstantinopolista Välimeren itäosasta, ja mäyrän luolaan oli eksynyt jopa yksittäinen kolikko Lontoostakin.
Tutkijat arvelevat, että rahat kätkettiin maahan 400-luvulla. Tuohon aikaan Pohjois-Espanjaan saapui germaaniheimoihin kuuluneita sveebejä, jotka asettuivat Iberian niemimaalle.
Levottomana ajanjaksona varakkaat paikalliset asukkaat ilmeisesti kätkivät maahan kolikoita ja muita arvoesineitään mutta eivät syystä tai toisesta koskaan päässeet noutamaan niitä.