Shutterstock

6 syytä, miksi Roomasta tuli suurvalta

Rooma oli alkuun vain yksi Italian monista kaupunkivaltioista, mutta 500 vuodessa siitä kasvoi mahtava ­valtakunta, joka kattoi suuren osan Eurooppaa Pohjois-Afrikasta ja Syyriasta Skotlantiin saakka. Rooman menestyksen salaisuus oli sekoitus raakaa sotilasvoimaa, ylittämätöntä rakennustaitoa ja yllättävän suurta muiden kulttuurien kunnioitusta.

1. Armeija uudistui

Vuonna 107 eaa. ­germaaneille kärsityn tappion ­jälkeen kenraali Gaius Marius ­uudisti armeijan, joka alkoikin kulkea voitosta voittoon.

Hän yhtenäisti legioonalaisten koulutuksen ja kumosi määräyksen, jonka mukaan sotilaiden piti maksaa ­itse aseensa ja varusteensa.

Kymmenientuhansien ­köyhien roomalaisten värväytyessä ­armeijaan siitä kasvoi maailman ­suurin palkka-armeija, joka hyödynsi myös vihollisilta saamiaan oppeja.

Legioonilla oli omat aquilat eli kotkatunnukset.

© Cleveland Museum of Art

2. Rooma antoi kaikkien kukkien kukkia

Monille valloitetuille kansoille liittyminen Rooman valtakuntaan tarkoitti elintason kohoamista, sillä ajan mittaan valloitettujen alueiden asukkaat saivat samanlaista suojelua ja samoja ­oikeuksia kuin roomalaisetkin.

Roomalaiset ymmärsivät, että oli tärkeää kunnioittaa paikallisia kulttuureja, sillä rauhallisilla alueilla sikisi harvoin kapinaa ja verojen kerääminen oli helppoa.

Valtakunnasta tuli kulttuurien sulatusuuni, eivätkä edes keisarit olleet aina taustaltaan roomalaisia: esimerkiksi Claudius II tuli Illyricumin provinssista Balkanilta.

Uudet alueet omaksuivat pian roomalaisen kulttuurin.

© AKG Images

3. Valtakuntaa yhdistettiin rakentamalla

Antiikin Rooma tunnetaan mahtavista rakennuksistaan, ja monet roomalaisrakennelmat ovat kestäneet aikaa sen ansiosta, että niissä käytettiin yksinkertaista mutta ratkaisevaa elementtiä: holvikaarta.

Roomalaiset eivät itse keksineet holvia, mutta he ­osasivat ensimmäisinä hyödyntää sen voimaa valtavissa rakennuksissa, silloissa ja akvedukteissa.

He rakensivat aiempia kulttuureja laakeampia segmenttikaaria, jotka määrätyin välimatkoin sijoitettuina jakoivat painon tasaisesti ja tekivät esimerkiksi Colosseumista ja muista valtavista rakennelmista niin tukevia, että niitä on yhä jäljellä.

4. Viestit kulkivat ratsujen selässä

Roomalaisilla oli erittäin nopea viestintäjärjestelmä, joka perustui ratsastajiin. Viestiasemia oli 20–30 kilometrin välein, ja niillä viestinviejät saivat syödä ja vaihtaa hevosensa ­virkeämpään. Niinpä viestit ­saattoivat yltää päivässä ­jopa ­sadan ­kilometrin päähän.

5. Välimeren hallinta oli avain talouskasvuun

Monille tulee Rooman sodista mieleen marssivat legioonat, mutta Roomalla oli myös iso laivasto ja taitavia merisotilaita.

Sodittuaan vuosikausia muun muassa makedonialaisia merirosvoja ja Karthagoa vastaan roomalaiset nousivat Välimeren herroiksi ja ­alkoivat kutsua sitä nimellä Mare Nostrum eli ­”meidän meremme”.

Sen myötä he saivat hallintaansa monia kukoistavia kauppakaupunkeja sekä osuuden niiden kaupasta, mikä oli tärkeä edellytys Rooman ­ valtakunnan kasvulle.

Rooma hallitsi Välimerta suurilla kaleereillaan.

© Getty Images

6. Teitä ympäri maailman

Kun armeija oli vallannut uuden alueen, sinne rakennettiin pian teitä helpottamaan joukkojen liikkumista ja mahdollisten kapinoiden tukahduttamista.

Maasta, sorasta ja kivistä tehdyt tiet olivat keskeltä korkeampia, jotta sadevesi valui pois. Monia roomalaisten taidokkaasti rakennetuista teistä on yhä jäljellä.

Roomalaisia pää­teitä oli kaikkiaan 372, ja niiden yhteis­pituus oli yli 85 000 kilometriä, joka riittäisi kahdesti maailman ympäri.