1. Armeija uudistui
Vuonna 107 eaa. germaaneille kärsityn tappion jälkeen kenraali Gaius Marius uudisti armeijan, joka alkoikin kulkea voitosta voittoon.
Hän yhtenäisti legioonalaisten koulutuksen ja kumosi määräyksen, jonka mukaan sotilaiden piti maksaa itse aseensa ja varusteensa.
Kymmenientuhansien köyhien roomalaisten värväytyessä armeijaan siitä kasvoi maailman suurin palkka-armeija, joka hyödynsi myös vihollisilta saamiaan oppeja.
Legioonilla oli omat aquilat eli kotkatunnukset.
2. Rooma antoi kaikkien kukkien kukkia
Monille valloitetuille kansoille liittyminen Rooman valtakuntaan tarkoitti elintason kohoamista, sillä ajan mittaan valloitettujen alueiden asukkaat saivat samanlaista suojelua ja samoja oikeuksia kuin roomalaisetkin.
Roomalaiset ymmärsivät, että oli tärkeää kunnioittaa paikallisia kulttuureja, sillä rauhallisilla alueilla sikisi harvoin kapinaa ja verojen kerääminen oli helppoa.
Valtakunnasta tuli kulttuurien sulatusuuni, eivätkä edes keisarit olleet aina taustaltaan roomalaisia: esimerkiksi Claudius II tuli Illyricumin provinssista Balkanilta.
Uudet alueet omaksuivat pian roomalaisen kulttuurin.
3. Valtakuntaa yhdistettiin rakentamalla
Antiikin Rooma tunnetaan mahtavista rakennuksistaan, ja monet roomalaisrakennelmat ovat kestäneet aikaa sen ansiosta, että niissä käytettiin yksinkertaista mutta ratkaisevaa elementtiä: holvikaarta.
Roomalaiset eivät itse keksineet holvia, mutta he osasivat ensimmäisinä hyödyntää sen voimaa valtavissa rakennuksissa, silloissa ja akvedukteissa.
He rakensivat aiempia kulttuureja laakeampia segmenttikaaria, jotka määrätyin välimatkoin sijoitettuina jakoivat painon tasaisesti ja tekivät esimerkiksi Colosseumista ja muista valtavista rakennelmista niin tukevia, että niitä on yhä jäljellä.
4. Viestit kulkivat ratsujen selässä
Roomalaisilla oli erittäin nopea viestintäjärjestelmä, joka perustui ratsastajiin. Viestiasemia oli 20–30 kilometrin välein, ja niillä viestinviejät saivat syödä ja vaihtaa hevosensa virkeämpään. Niinpä viestit saattoivat yltää päivässä jopa sadan kilometrin päähän.
5. Välimeren hallinta oli avain talouskasvuun
Monille tulee Rooman sodista mieleen marssivat legioonat, mutta Roomalla oli myös iso laivasto ja taitavia merisotilaita.
Sodittuaan vuosikausia muun muassa makedonialaisia merirosvoja ja Karthagoa vastaan roomalaiset nousivat Välimeren herroiksi ja alkoivat kutsua sitä nimellä Mare Nostrum eli ”meidän meremme”.
Sen myötä he saivat hallintaansa monia kukoistavia kauppakaupunkeja sekä osuuden niiden kaupasta, mikä oli tärkeä edellytys Rooman valtakunnan kasvulle.
Rooma hallitsi Välimerta suurilla kaleereillaan.
6. Teitä ympäri maailman
Kun armeija oli vallannut uuden alueen, sinne rakennettiin pian teitä helpottamaan joukkojen liikkumista ja mahdollisten kapinoiden tukahduttamista.
Maasta, sorasta ja kivistä tehdyt tiet olivat keskeltä korkeampia, jotta sadevesi valui pois. Monia roomalaisten taidokkaasti rakennetuista teistä on yhä jäljellä.
Roomalaisia pääteitä oli kaikkiaan 372, ja niiden yhteispituus oli yli 85 000 kilometriä, joka riittäisi kahdesti maailman ympäri.