Reitti kulkee Tunisiasta Sisiliaan, ja se on nopein tapa päästä Italiasta Pohjois-Afrikkaan. Antiikin aikaisissa lähteissä mainitaan, että roomalaiset karttoivat yleensä avomerta, koska he pelkäsivät alustensa voivan kaatua korkeassa aallokossa.
Nyt tutkitut hylyt viittaavat kuitenkin siihen, että ainakin jotkut roomalaiset kauppiaat olivat sisäistäneet ajatuksen siitä, että ”aika on rahaa” ja yrittivät purjehtia suoraan Sisilian ja Tunisian eli silloisen Karthagon välillä ja takaisin sen sijaan, että olisivat kiertäneet rannikkoa pitkin.
Löytö yllätti meriarkeologit
Unescon tutkimus on kestänyt useita vuosia ja siihen on osallistunut asiantuntijoita kahdeksasta eri maasta. Tutkijat kartoittivat kauko-ohjattavien vedenalaisten robottien avulla laajaa, noin 140 kilometrin pituista aluetta.
Hanke on esimerkki meriarkeologian huimasta kehityksestä.
”Aiemmin useimmat meriarkeologit pystyivät vain sukeltamaan itse merenpohjaan tai tutkimaan kalaverkkoihin tarttuneita esineitä”, toteaa retkikuntaan osallistunut meriarkeologi Franca Cibecchini.
Cibecchini korosti myös National Geographic -lehdelle, ettei löytöjen tekeminen ollut mitenkään varmaa.
Teoriassa roomalaiset laivat olisivat voineet purjehtia Välimeren poikki, vaikka siihen liittyikin riskejä. Se, että jotkut laivat yrittivät ja upposivat ei tarkoita sitä, etteivätkö jotkut laivat olisi selviytyneet purjehduksesta turvallisesti.
Kolmen antiikin roomalaisen laivan lisäksi retkikunta on löytänyt myös 21 muuta hylkyä eri aikakausilta – kuten 76 metrin pituisen metallilevyistä rakennetun aluksen, joka on todennäköisesti peräisin 1800-luvulta.