250 000 hurrasi Circus Maximuksella

700-luvulla eaa. huvituksia janonneet roomalaiset kyhäsivät Tiberin varrelle improvisoidun kilpa-ajoradan. Vaatimattomasta, mutaisesta radasta kehittyi lopulta Circus Maximus, Rooman suurin areena.

700-luvulla eaa. huvituksia janonneet roomalaiset kyhäsivät Tiberin varrelle improvisoidun kilpa-ajoradan. Vaatimattomasta, mutaisesta radasta kehittyi lopulta Circus Maximus, Rooman suurin areena.

Gianni Dagli Orti/Shutterstock/Ritzau Scanpix

Roomassa alettiin jo kaupungin perustamisen aikoihin vuonna 753 eaa. järjestää sotavaunuilla kilpa-ajoja Tiberjoen varressa mutaisella radalla.

Noin vuonna 600 eaa. Rooman viides kuningas Lucius Tarquinius Priscus rakennutti Murcian laaksoon Aventinuksen ja Palatinuksen kukkuloiden väliin virallisen kilparadan, jossa oli puinen katsomo.

Kreikkalainen historioitsija Dionysios kirjoitti vuonna 7 eaa., että noin vuonna 190 eaa. kilparadoille tehtiin myös istumapaikkoja kolmeen kerrokseen. Kyseessä oli hänen mukaansa ”yksi Rooman kauneimmista ja ihailtavimmista rakennuksista”.

Dionysioksen suitsuttama rakennus oli Circus Maximus – Rooman suurin areena.

Kilpa-ajojen lisäksi oli tarjolla myös metsästysnäytöksiä, gladiaattoritaisteluita ja urheilua.

Areenalla sijaitsi myös kapakoita, ravintoloita ja bordelleja.

Keisarit toisensa jälkeen osoittivat Rooman mahtia laajennuttamalla ja täydentämällä areenaa uusilla rakennuksilla.

Circus Maximus lähikuvassa

Kun Rooman valtakunta laajeni keisari Trajanuksen aikana (98–117) suurimmilleen, keisari laajennutti myös Circus Maximuksen antiikin suurimmaksi areenaksi.

Myöhemmin valtakunnan tuhon myötä myös areena rapistui, ja katsomo peittyi kuuden metrin paksuiseen jäte- ja liejukerrokseen Tiberjoen tulvien jäljiltä.

Osa rakennuksista on sittemmin saatu kaivettua esiin, ja nykyisin areena toimii puistona.