21 erikoista faktaa Roomasta

Roomalaiset osasivat rakentaa paremmin kuin muut, ja he kukistivat viholliset ja hallitsivat puolta maailmaa. Entä miksi he käyttivät toogaa, mitä gladiaattori maksoi, miten Caesar piilotteli orastavaa kaljuaan ja miksi Rooma hajosi?

Bridgeman

1. Kuka perusti Rooman?

Roomalaiset sulauttivat kaksi tarinaa yhdeksi kertomukseksi Rooman synnystä.

Aeneas
Roomalaiset ihailivat kreikkalaisten kulttuuria ja omivat näiltä muun muassa tarun Troijan prinssistä Aeneaasta.

Kreikkalainen runoilija Homeros kertoi Troijan piirityksestä ja tuhosta runoelmassaan Ilias.

Roomalaiskirjailijoiden tarinoissa Aeneas johti tappion jälkeen troijalaispakolaiset Italiaan, jonne he asettuivat latinalaisten heimojen keskuuteen Rooman syntysijoille ja opettivat näille hyveitä, kuten rakkautta perheeseen ja jumaliin. Aeneas oli roomalaisten esi-isä.

Romulus ja Remus
Veljesten äiti oli temppelineitsyt Rea Silvia, jonka sodan jumala Mars oli raiskannut.

Hän laski pojat korissa Tiberjokeen, ja susinaaras pelasti pojat ja kasvatti nämä.

Vartuttuaan pojat perustivat Rooman, ja myöhemmin Romulus surmasi veljensä kiistan päätteeksi.

Roomalaiset rakastivat tarinaa, joka yhdisti heidät Marsiin.

2. Keitä olivat patriisit?

Ensimmäiset kuninkaat nimittivät sata neuvonantajaa Rooman vahvimmista klaaneista. Näistä niin sanotuista patriiseista muodostui perinnöllinen aatelisto, jolle oli varattu valtion ylimmät virat.

3. Miten Roomasta tuli tasavalta?

Kuningasvalta päättyi, kun kuningas Lucius Tarquinius Superbuksen poika raiskasi vuonna 509 eaa. kunniallisen patriisinvaimon, joka tappoi itsensä häpeän vuoksi.

Raivostuneet roomalaiset karkottivat kuningasperheen kaupungista ja julistivat res publican (”julkinen asia”) eli tasavallan.

Siitä eteenpäin valtaa käytti senaatti, joka koostui Rooman mahtavimmista suvuista.

4. Millaisiin jumaliin Rooman valtakunnassa uskottiin?

Roomalaiset jumalat

Aikojen alusta asti jumaluudet hallitsivat kaikkea roomalaisten elämässä. Joilla, vuodenajoilla, kuukausilla ja jopa jokaisella talolla oli oma suojelijansa, joka pidettiin tyytyväisenä uhrilahjoilla. Tyytymättömät jumalat saattoivat rankaista ihmisiä sairauksilla ja onnettomuuksilla.

Kreikkalaiset jumalat

Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisilta näiden olympolaiset jumalat. Zeuksesta tuli Juppiter, Areksesta Mars ja Afroditesta Venus, mutta jumalten tehtävät säilyivät. Tuontijumalilla oli keskeinen rooli Rooman valtionuskonnossa aina kristinuskon leviämiseen asti.

Itäiset jumalat

Muotivirtaukset toivat lisää jumalia vanhojen rinnalle. Kun Rooma alisti Egyptin 1. vuosisadalla eaa., roomalaiset alkoivat palvoa äitijumalatar Isistä. Samoihin aikoihin syntyi kultti intialais-persialaisen Mithran ympärille. Kulttia saivat harjoittaa vain miehet, ja se oli erityisesti legioonalaisten suosiossa.

5. Veivätkö kaikki tiet Roomaan?

Kaikki roomalaiset tiet lähtivät Roomasta.

Niitä pitkin Rooman armeija pääsi nopeasti paikkoihin, joissa uhkasi kapina tai ulkoinen vihollinen.

Teiden lähtöpiste oli ”kultainen virstanpylväs”, joka pystytettiin Forum Romanumille Rooman keskustaan.

Muut valtakunnan virstanpylväät pystytettiin siitä lähtien aina roomalaisen mailin eli noin 1 478 metrin välein.

Roomalaiset tieinsinöörit eivät antaneet maantieteellisten esteiden, kuten vesistöjen ja kukkuloiden, vaikuttaa suunnitelmiinsa, vaan tiet johtivat suuria mutkia tekemättä määränpäähänsä.

Kaikkiaan rakennettiin 272 päätietä, joita oli yhteensä yli 85 000 kilometriä ja jotka johtivat kaukaisimpiinkin provinsseihin.

6. Miksi miehet käyttivät toogaa?

Tooga oli yläluokan vaate, joka osoitti kantajansa ylhäistä asemaa.

Kuuden metrin pituisesta kankaasta koostuva tooga oli epäkäytännöllinen, ja se oli mahdoton pukea ilman orjan apua.

Kesäisin villakankainen tooga oli kuitenkin tukala, ja tuli tavaksi pukeutua kevyemmin. Kun Augustuksesta tuli keisari, hän määräsi toogaan pukeutumisen yläluokalle pakolliseksi.

7. Miten Roomaan keksittiin rakentaa viemäreitä?

Rooman viemärijärjestelmä Cloaca Maxima syntyi, kun likavedet piti saada johdettua pois kaupungista.

Viemäri oli ilmeisesti aluksi vain avoin oja, joka myöhemmin peitettiin.

Kuivina kausina jätökset kasaantuivat viemäriin, ja haju oli kuvottava.

Löyhkästä päästiin, kun roomalaiset keksivät johtaa akveduktien vettä viemärin läpi.

8. Käyttikö Caesar laakeriseppelettä?

Ikääntyvä Julius Caesar peitti laakeriseppeleellä hiustensa harvenemista.

Seppele oli yleensä sotapäälliköiden voitonmerkki juhlakulkueessa, mutta senaatti antoi Gallian valloittajalle ja Rooman sisällissodan voittajalle oikeuden käyttää seppelettä muulloinkin.

Kukaan ei rohjennut kieltää sitä mieheltä, josta tuli Rooman diktaattori ennen kuolemaansa 44 eaa.

9. Kuinka monta legioonaa Roomassa?

Legioonien määrä lisääntyi valtakunnan kasvaessa.

Jokainen yksikkö pystyi taistelemaan itsenäisesti.

Kuninkaiden aikana legioona tarkoitti koko Rooman armeijaa, joka koostui pienestä joukosta asevelvollisia kansalaisia.

Tasavaltaan siirryttäessä armeija jaettiin noin 4 500 miehen vahvuisiin jalkaväkiyksiköihin, ja näin syntyivät klassiset legioonat.

Ensin legioonia oli kaksi, sitten neljä, ja tasavallan hajottaneiden sisällissotien aikana legioonien määrä kasvoi 50:een.

Valtakunnan laajentuessa armeija kaipasi uudistuksia.

Noin vuonna 100 eaa. pakkovärvätyt sotilaat korvattiin ammattisotilailla, jotka saivat kiinteän palkan sekä maata aluksi 16:n ja myöhemmin 25 palvelusvuoden jälkeen.

Keisariaikana suuret valloitussodat vähenivät ja legioonien määrä laski 25–30:een rajoja vartioivaan armeijaan.

Tehtävässä ei yleensä tarvittu suuria joukkoja, ja 200-luvulla vanha armeija jaettiin lähes 150 legioonaksi, joissa oli noin tuhat miestä kussakin.

Vain harvat niistä olivat kuitenkin verrattavissa entisiin hyvin varus-tetuista ja kokeneista sotilaista koostuneisiin joukkoihin.

10. Syötettiinkö kristittyjä leijonille?

Kristittyjä pidettiin rikollisina, koska he eivät taipuneet Rooman valtionuskontoon.

Roomassa rikolliset voitiin tuomita damnatio ad bestias -rangaistukseen eli eläinten raadeltaviksi.

Keisari Nero ja monet hänen seuraajistaan vainosivat kristittyjä, mutta moni nykyhistorioitsija uskoo, että useimmat roomalaiset tyytyivät vain ihmettelemään uutta kummallista uskontoa.

11. Kuka oli Rooman ensimmäinen keisari?

Augustusta pidetään Rooman ensimmäisenä keisarina.

Hän oli Caesarin perillinen ja otti 27 eaa. vallan Roomassa verisen sisällissodan jälkeen, kuten edeltäjänsä.

Häntä ei kuitenkaan murhattu, kuten Caesarille kävi. Augustus hallitsi Roomaa yli 40 vuotta ja saattoi itse nimetä seuraajansa.

12. Miten paljon akveduktit toivat vettä Roomaan?

Roomaan toi vettä kaikkiaan 11 akveduktia

  • Kokonaispituus: 480 km

  • Ihanneputoama: 2 m/1 km

  • Kalleimman hinta: 180 milj. sestertiusta

13. Mikä oli roomalaisten suosikkiviihdettä?

Rooman kadut tyhjenivät, kun valtakunnan parhaat kilpa-ajajat kisasivat toisiaan vastaan Circus Maximus -kilparadalla.

Roomalaiset rakastivat huvituksia ja etenkin hevoskilpailuja.

Kuuluisin kilpa-ajorata oli Rooman Circus Maximus, jossa Punaisten, Valkoisten, Sinisten ja Vihreiden joukkueet kilpailivat toisiaan vastaan, ja suurina kilpailupäivinä katsojia saattoi olla jopa 150 000.

Joukkueiden uskolliset kannattajat ottivat usein yhteen verisissä joukkotappeluissa.

Arkeologit ovat löytäneet myös kiroustauluja, joita roomalaiset kaivoivat radalle tuottaakseen epäonnea suosikkijoukkueensa vastustajille.

Furor circensis eli ”sirkuskuume” sai valtaansa keisareitakin. Esimerkiksi Caligula oli Vihreiden joukkueen vankkumaton kannattaja.

Circus Maximus

Stadion oli pinta-alaltaan Rooman suurin rakennelma.

Sen pituus oli 650 metriä ja leveys 120 metriä, ja katsomoon mahtui 150 000 katsojaa seuraamaan kisaa ja kannustamaan suosikkejaan.

14. Oliko Nero todella mielisairas?

Nykyään Neroa varmaankin luonnehdittaisiin psykopaatiksi, joille on tyypillistä estojen puute ja kykenemättömyys tuntea myötätuntoa kanssaihmisiä kohtaan. Nero halusi esiintyä laulajana, näyttelijänä ja urheilijana.

Hän näki vihollisia kaikkialla ja murhautti äitinsä, teloitutti yhden vaimonsa ja potki toisen hengiltä.

”Oi, minkä taitelijan maailma minussa menettikään”, Neron kerrotaan voihkaisseen, kun hän tappoi itsensä vuonna 68.

15. Kylpivätkö roomalaiset usein?

Monet roomalaiset kävivät kaupungin julkisissa kylpylöissä päivittäin. Kylpylät olivat sosiaalisen elämän keskuksia, joissa kävivät niin rikkaat kuin köyhätkin.

Kylpylöissä oli urheilualue, kylmiä ja kuumia altaita ja saunoja, niissä käytiin neuvotteluita ja prostituoidut etsivät niistä asiakkaita.

Puhdistautumisen kanssa saattoi olla niin ja näin; keisari Marcus Aureliuksen mukaan kylpylöissä oli tarjolla ”öljyä, hikeä, likaa ja rasvaista vettä”.

16. Oksensivatko roomalaiset kesken aterian?

Tavallisilla roomalaisilla ei olisi ollut varaa heittää ruokaa hukkaan.

Ylä-luokan illallisilla pöytään kannettiin kuitenkin ruokalaji toisensa jälkeen, ja täysi vatsa tyhjennettiin välillä vaikka työntämällä sormet kurkkuun.

Jos vatsan sisältö ei osunut sille tarkoitettuun maljaan, orja siivosi ylenantamisen jäljet.

17. Mitä gladiaattori maksoi Rooman valtakunnassa?

Koulutetun gladiaattorin sai 1 000–2 000 sestertiuksella, mikä vastasi legioonalaisen 10–20 vuoden palkkaa, mutta areenan kirkkaimmista tähdistä sai pulittaa jopa 15 000 sestertiusta.

Taitavan gladiaattorin omistaja saattoi voittaa osan gladiaattorista maksamastaan summasta takaisin vedonlyönnillä.

Öljyllä voidellut lihaskimput saivat osakseen myös kansan ja etenkin naisten ihailua.

Aatelisrouvat maksoivat avokätisesti kauden suosituimpien gladiaattorien seurasta.

18. Miksi Rooman valtakunta jakautui kahteen osaan, joilla kummallakin oli oma keisarinsa?

Rooman valtakunta oli niin laaja, että tehokkaan valtionhallinnon ylläpito oli vaikeaa.

Keisarien valta kaukaisissa provinsseissa oli heikkoa, kapinoita syntyi usein ja armeija oli tehoton.

Usein vaihtuvista keisareista moni oli täysin kelvoton, eivätkä he pystyneet valvomaan koko valtakuntaa.

Keisari Diocletianus ratkaisi ongelman ottamalla hallisijakumppanin.

Vuonna 285 hän antoi valtakunnan länsiosan sotapäällikkö Maximinuksen hallittavaksi, ja seitsemän vuotta myöhemmin hän nimitti molemmille ”apukeisarin” ja perillisen.

Tetrarkiaksi kutsutun järjestelmän tarkoitus oli vakauttaa valtakunnan hallintoa.

Järjestelmästä ei seurannut rauha, sillä kun Diocletianius luopui vallasta, seuraajat alkoivat sotia keskenään. Rooman valtakunta vuoroin yhdistyi ja hajosi aina keisari Theodosiuksen kuolemaan asti vuonna 408.

Hänen kaksi poikaansa perivät kukin osansa valtakunnasta, ja jako jäi pysyväksi.

Länsi-Rooman taru jäi lyhyeksi, mutta Itä-Rooma oli eli Bysantti oli olemassa vuoteen 1453.

19. Mikä oli suosituin ruoka Roomassa?

Kalakastike sopi kaikkeen Roomalaiset käyttivät proteiinipitoista garum-kalakastiketta kaikkeen, myös jälkiruokiin. He pitivät sen mausta, ja sillä myös hoidettiin esim. koiranpuremia ja ripulia.

Garumia kotona

  • Heitä suurten kalojen perkuujätteet astiaan, lisää pikkukaloja ja runsaasti suolaa.

  • Pidä astia auringossa 1–2 kuukautta. Lämmössä sisältö muuttuu paksuksi massaksi, ja suola estää sen pilaantumisen.

  • Siivilöi massasta paksu, kirkas liemi. Loput voi antaa köyhille.

  • Lisää mausteet ja tarjoile.

20. Pystyikö Roomassa orja vapautumaan?

Orja oli orja koko elämänsä, jollei omistaja päättänyt vapauttaa häntä, kuten joskus tapahtui.

Orja saattoi joskus myös ostaa vapautensa samalla hinnalla, jolla hänet oli alun perin myyty.

Summa saattoi olla suuri, jos orja oli nuori ja terve tai hänellä oli hyödyllisiä taitoja.

Jos orja vapautui, hänestä tuli automaattisesti Rooman kansalainen.

21. Miksi Rooman valtakunta tuhoutui?

Sisäiset valtataistelut heikensivät Länsi-Roomaa, ja vaeltavat kansat uhkasivat sitä ulkoapäin.

400-luvulla valtakunnasta oli enää rippeet jäljellä.

Jatkuva kaaos vallan huipulla

Roomaan ei onnistuttu luomaan vakaata hallintoa. Kuka tahansa saattoi nousta keisariksi legioonien tuella, ja sisällissodat lamauttivat pitkään Rooman valtakuntaa.

Keisari saattoi vaihtua yhden vuoden aikana monesti, kun vanha keisari murhattiin tai uusi vallantavoittelija onnistui muulla keinoin syöksemään istuvan keisarin vallasta.

Taloudelta putosi pohja pois

Ryöstelevät armeijat, heikentyvä kauppa ja toivoton hallinto näivettivät yhteiskunnan rakenteita ja taloutta.

Rooman valtakunnan suurten kaupunkien asukasluku laski, ja vuoden 250 jälkeen ei enää rakennettu uusia teattereita tai gladiaattoriareenoita.

Heikot keisarit eivät kyenneet parannuksiin, mikä heikensi heidän asemaansa entisestään.

Provinsseissa totuttiin tulemaan toimeen omin neuvoin.

Barbaarit tulivat rajojen yli

Aasiasta tulleet hunnit työnsivät muita kansoja edellään Rooman rajojen yli.

Rooman armeija ei kyennyt pysäyttämään gootteja, vandaaleita, frankkeja ja burgundeja, jotka syöksivät Länsi-Rooman viimeisen keisarin Romulus Augustuluksen vallasta vuonna 476.

Lue myös:

Arkeologia

Englannista löytyi tosielämän Asterix

2 minuuttia
Rooman valtakunta

Miksi Caesar käytti laakeriseppelettä?

2 minuuttia
Rooman valtakunta

Caesarin parhaat uravinkit

10 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!