Kameleita rakennustyömaan edessä Qatarissa

Qatar on rakennettu kaasulle, öljylle ja kuolleille siirtolaisille

Qatar on muuttunut 50 vuodessa köyhästä kalastusyhteisöstä miljardöörien paratiisiksi, mutta kimaltelevan julkisivun takana avautuu tragedia. Tuhansia köyhiä siirtotyöläisiä on kuollut Qatarissa vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen rakennushankkeissa.

Qatar on muuttunut 50 vuodessa köyhästä kalastusyhteisöstä miljardöörien paratiisiksi, mutta kimaltelevan julkisivun takana avautuu tragedia. Tuhansia köyhiä siirtotyöläisiä on kuollut Qatarissa vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen rakennushankkeissa.

Marcus Wilson-Smith/Alamy Stock Photo

Qataria voi äkkiseltään olla vaikea löytää kartalta, sillä aavikkovaltio on kuin lähes huomaamaton uloke Saudi-Arabian kyljessä Persianlahdella.

Pienestä koostaan huolimatta Qatar on yksi maailman rikkaimmista ja siksi vaikutusvaltaisimmista valtiosta.

Qatarilla on valtavat maakaasu- ja öljyvarannot, joiden ansiosta se on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä köyhästä kalastusyhteisöstä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan maailman viidenneksi rikkaimmaksi valtioksi (vuonna 2021).

Emiiri Tamim bin Hamad al-Thanin hallitsema Qatar on vuosituhannen vaihteesta lähtien houkutellut asukkaikseen runsaasti maailman rikkaimpia ihmisiä.

Qatarin kartta ja dau-vene

Qatarin niemimaa muistuttaa muodoltaan hieman dau-veneen pullistunutta purjetta. Aiemmin Qatarin talous perustui pitkälti kalastukseen ja helmenkalastukseen alueen perinteisillä dau-veneillä.

© Shutterstock

Vaurauden hinta on kuitenkin ollut korkea.

Demokratisointiprosessista ja uudistuksista huolimatta Qatarissa on yhä voimassa uskonnollinen sharia-laki.

Loisto on kaukana myös Qatarissa asuvien ja työskentelevien tuhansien siirtotyöläisten elämästä – jos he ylipäänsä onnistuvat pysymään hengissä.

Nälänhädästä silmittömiin rikkauksiin

Hylätty helmenkalastajakylä Qatarissa

Vanha Qatar: Al Jumail – hylätty helmenkalastajakylä Qatarissa.

© Shutterstock

Qatar on valtiomuodoltaan emiraatti eli eräänlainen monarkia.

1900-luvun alussa Qatarista tuli Britannian protektoraatti, ja sitä on siitä lähtien hallinnut mahtava al-Thanin suku.

Qatar oli tuolloin rutiköyhä aavikkovaltio, jonka talous perustui lähinnä kalastukseen ja helmenkalastukseen.

Vuoden 1920 tienoilla Qatariin iski syvä talouskriisi, kun helmenkalastusteollisuus romahti.

Seuraavina vuosikymmeninä Qataria piinasivat köyhyys, aliravitsemus, nälänhätä ja taudit.

Muutos rutiköyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista käynnistyi öljyn löytymisestä vuonna 1939.

Toisen maailmansodan jälkeen Qatar tuotti 46 500 tynnyriä öljyä päivässä, ja vuonna 2016 tuotanto oli noussut lähes kahteen miljoonaan tynnyriin päivässä.

Öljy ja kaasu ovat Qatarin nestemäistä kultaa

Nestekaasua kuljettava tankkeri

Tankkeri kuljettaa nestekaasua, joka on Qatarille elintärkeä vientituote.

© Shutterstock

Qatarin rannikolta löydettiin 1950- ja 1960-luvuilla useita uusia öljykenttiä, mutta toden teolla maa alkoi vaurastua, kun sen rannikolta löydettiin jättimäinen kaasuesiintymä, niin sanottu South Pars/North Dome Gas-Condensate -kaasukenttä.

Kun öljylle alettiin etsiä vaihtoehtoja vuosituhannen vaihteen jälkeen, kaasun maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi nopeasti ja Qatariin alkoi suorastaan tulvia rahaa.

Maailmanpankin mukaan Qatarin bruttokansantuote lähes kymmenkertaistui vuosina 2000–2015, ja nykyään Qatar on maailman toiseksi suurin maakaasun viejä Venäjän jälkeen.

Siinä missä Venäjän kaasunvienti perustuu pääasiassa Eurooppaan ja Turkkiin johtaviin kaasuputkiin, Qatar vie kaasuaan meriteitse nesteytettynä maakaasuna (LNG).

Kaupunkimaisema Qatarin pääkaupungista Dohasta

Doha on upporikkaan Qatarin pääkaupunki ja kruununjalokivi.

© Shutterstock

Qatarin vauraus keskittyy etenkin pääkaupunkiin Dohaan, jossa asuu 1,1 miljoonaa ihmistä eli hieman alle puolet maan kaikkiaan 2,8 miljoonasta asukkaasta.

5 käännekohtaa Qatarin historiasta

Uutismedia Al Jazeeran pääkonttori Dohassa Qatarissa

Qatarin emiiri on investoinut miljardeja Al Jazeeraan, josta on muutamassa vuosikymmenessä tullut johtava arabimaailman uutislähde – sekä arabimaissa että lännessä.

© Shutterstock

1868

Bahrain hyökkäsi Qatariin, mutta britit tulivat Qatarin avuksi ja nostivat maan johtoon mahtavaan al-Thanin sukuun kuuluvan šeikin.

1916

Qatarista tuli Britannian protektoraatti. Emiiri Abdullah al-Thani allekirjoitti sopimuksen, jolla hän sitoutui olemaan luovuttamatta alueita muille kuin Britannialle vastineeksi turvasta mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan sekä avusta maahyökkäysten sattuessa.

1971

Šeikki Ahmad neuvotteli Qatarille täydellisen itsenäisyyden Britannian hallinnasta. Vähän myöhemmin al-Thanin suvun jäsenten välille puhkesi valtataistelu siitä, kuka saisi hallita maata.

1995

Emiiri Amir Hamad bin Khalifa al-Thani toteutti verettömän vallankaappauksen isäänsä vastaan ja ryhtyi hallitsemaan maata. Vallankaappauksen jälkeen Qataria on nykyaikaistettu lukuisilla uudistuksilla sekä poliittisesti että taloudellisesti.

2006

Qatar ohitti Indonesian maailman suurimpana vientimaana. Kaasutulot muodostavat 60 prosenttia Qatarin BKT:stä, ja vuonna 2008 Qatar nousi maailman rikkaimpien valtioiden listan kärkeen.

Qatarin rakennusbuumi

Pilvenpiirtäjiä Dohassa Qatarissa

Qatar on upporikkaiden paratiisi, mutta aavikkovaltion korean julkisivun takana kuolee tuhansia köyhiä siirtotyöläisiä.

© Shutterstock

Lukemattomat modernit ja kalliit pilvenpiirtäjät komistavat nykyään pääkaupunki Dohaa, jossa lämpötilat saattavat kesällä nousta jopa tuskalliseen 50 asteeseen.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Dohassa on koettu hurja rakennusbuumi, ja sinne on rakennettu tai siellä on rakenteilla peräti 58 pilvenpiirtäjää ja jalkapallostadionia ja muuta jättimäistä rakennusta.

Harvassa paikassa maailmassa asuu yhtä paljon miljardöörejä kuin Qatarissa, mistä kertoo esimerkiksi huippukalliiden loistoautojen määrä moottoriteillä.

Jalkapallon MM-kisat 2022

Al Thumama -stadion Qatarissa

Al Thumama -stadion on yksi seitsemästä uudesta jalkapallostadionista, jotka Qatariin on rakennettu talvella 2022 pidettäviä jalkapallon MM-kisoja varten. Qatarilla ei ole pitkiä jalkapalloperinteitä, ja sen maajoukkue on FIFA:n maajoukkueiden rankingissa sijalla 50.

© Wikimedia Commons

Kaikki Qatarin asukkaat eivät kuitenkaan elä herroiksi öljy- ja kaasurahoilla.

Vain joka viides qatarilainen on syntynyt Qatarissa, sillä valtaosa asukkaista on vierastyöläisiä Intiasta, Iranista ja Pohjois-Afrikasta.

Vuonna 2020 Qatarissa toteutettiin uudistus, jolla siirtotyöläisten minimipalkaksi taattiin 230 euroa vastaava summa kuukaudessa. Aiemmin minimipalkka oli hieman yli 200 euroa kuussa.

Uuden minimipalkan tuntipalkka on noin 1 euro.

Palkankorotus oli seurausta valtavasta kansainvälisestä paineesta parantaa tuhansien siirtotyöläisten työoloja heidän raataessaan kellon ympäri valmistelemassa Qataria vuoden 2022 jalkapallon MM-kisoja varten.

Siirtotyöläisiä kohdellaan kuin orjia

Qatarissa kuolleen siirtotyöläisen hautajaiset

Qatarissa kuollut nepalilainen siirtotyöläinen, 39-vuotiaan Kripal Mandal, haudattiin kotimaassaan.

© Shutterstock

Amnesty Internationalin raportti vuodelta 2021 paljastaa, että Qatarin vierastyöläisten olot eivät ole olennaisesti parantuneet. Orjuuden kaltainen kohtelu on Qatarissa edelleen enemmän sääntö kuin poikkeus.

Brittiläisen The Guardian -sanomalehden mukaan maassa on kuollut noin 6 500 siirtotyöläistä Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta sen jälkeen, kun MM-kisat yllättäen myönnettiin Qatarille vuonna 2010.

Käytännössä Qatarissa on siis kuollut 12 siirtotyöläistä edellä mainituista viidestä Aasian maasta joka ikinen viikko viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Nimettömänä pysytellyt siirtotyöläinen kertoi Amnestylle vuonna 2021:

”Muutosta on tapahtunut vain paperilla. Yritysten työmailla näkee, että muutokset ovat olemattomia. Olosuhteet ovat edelleen karmeat.”