Collection, Public domain, via Wikimedia Commons
Kujeileva intiaanipariskunta.

USA:n armeija pidätti päällikkö Päivettyneet pallit

Lyödyt intiaanit turvautuivat härskiin huumoriin viimeisenä protestina valkoihoisia vihollisiaan vastaan. Siksi Yhdysvaltojen armeijan luettelossa preerian viimeisistä sotureista vuodelta 1877 on useita varsin erikoisia nimiä.

Huumori oli olennainen osa intiaanien kulttuuria jo kauan ennen kuin valkoihoiset saapuivat Pohjois-Amerikkaan. Hyvä vitsi piristi mieltä, kun pakkanen jäyti luita tai nälkä kurni mahassa.

Huumorin avulla selvittiin vastoinkäymisistä – ja se oli viimeinen vastarinnan väline taistelussa valkoihoisia vastaan.

Lakota- ja cheyennesoturit teurastivat kenraali Custerin joukot Little Bighornissa kesäkuussa 1876, mutta jo seuraavana vuonna preerian viimeisetkin vapaat intiaanit joutuivat antautumaan.

898 nälkiintynyttä lakotaa ratsasti päällikkö Hullun Hevosen johdolla Camp Robinsoniin Nebraskaan, jonne Yhdysvaltojen hallitus oli perustanut intiaanireservaatin.

Toukokuussa 1877 sotilaat valmistautuivat rekisteröimään intiaaneja Yhdysvaltojen hallituksen näille lupaamien almujen jakamista varten.

Intiaaneja ryhmäkuvassa.

Reservaateissa intiaaneja odottivat uudet nöyryytykset, kuten ryhmäkuvat heidän syvästi halveksimiensa vihollisten kanssa.

© Shutterstock

Metsästämisen sijaan lakotoiden haluttiin ryhtyvän maanviljelijöiksi, ja valtio oli luvannut avustaa heitä siihen asti, että he oppisivat itselleen vieraan uuden elinkeinon – tai keksisivät jotakin muuta.

”Nimeni on ’Paskoo käteensä’”

Ajatus maanviljelystä ei miellyttänyt ylpeitä sotureita, jotka olivat taistelleet urheasti ylivaltaa vastaan.

He joutuivat antautumaan viholliselle, joka oli miesylivoimastaan ja edistyksellisistä aseistaan huolimatta joutunut turvautumaan kieroihin temppuihin – kuten biisonien joukkoteurastuksiin nälkiinnyttääkseen intiaanit antautumaan.

Intiaaneja esittävä piirros.

Päällikkö Hullu Hevonen heimoineen matkalla reservaattiin toukokuussa 1877.

© Library of Congress/Wikimedia Commons

6. toukokuuta 1877 soturit asettuivat jonoon ilmoittautuakseen Camp Robinsoniin. Osin huumorimielessä ja osin halveksuntansa osoituksena moni soturi ilmoitti sotilaille väärän nimen.

Armeijan rekisteriin kirjattiin muun muassa herrat ”Paksut pakarat”, ”Kantaa paskaa matkojen päästä”, ”Paskoo käteensä”, ”Veltto heppi”, ”Päivettyneet pallit”, ”Peräreikä” ja ”Laulava lerssi”.