Chaco-yhteisöön kuuluneen 14 vainajan dna-analyysissä selvisi, että tutkituista yhdeksän perimässä oli samaa, vain äidiltä periytyvää mitokondrion dna:ta.
Tästä Pennsylvanian osavaltion yliopiston tutkijat päättelivät, että Chaco-yhteiskunta oli noin tuhat vuotta sitten tiukan hierarkkinen ja että heimon päällikkyys ja yksilön asema yhteisössä periytyivät naisten kautta.
Naisilla oli vaikutusvaltaa
Hyvä esimerkki samantapaisesta käytännöstä on juutalaisuus, joka periytyy äidiltä lapsille.
”Naisilla on luultavasti ollut paljon valtaa yhteisössä”, totesi Penn State Universityn antropologi Douglas J. Kennett internet-mediayhtiö Seekerille.
Löytö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miehillä ei olisi ollut Chaco-yhteisössä lainkaan sananvaltaa.
Chaco-yhteisö eli Pueblo Bonito -kylässä New Mexicossa.
© Nasa, Shutterstock & Creative CommonsHaudassa turkoosikiviä ja kaulakoruja
Yhdysvaltalainen luutnantti James H. Simpson löysi vuonna 1849 New Mexicon osavaltiosta suuren kylän rauniot, joille hän antoi nimen ”Pueblo Bonito”.
Kylässä eli pueblossa oli noin 650 huonetta, ja se oli noin tuhat vuotta aikaisemmin ollut Chaco-yhteisön asuinpaikka.
Tutkijoiden numeroimaa huonetta 33 oli aikoinaan käytetty hautakammiona, johon nyt tutkitut 14 vainajaa oli haudattu.
Lisäksi tutkijat löysivät huoneesta muun muassa noin 20 000 turkoosikiveä ja 11 000 kaulakorua.
Naiselta naiselle
Vain tyttärillä oli perintöoikeus, ja yhteiskunnallinen asema siirtyi vain äideiltä tyttärille. Naispuolisten päälliköiden asema ei periytynyt edelleen heidän poikiensa lapsille tai puolisoille.
