Tutkijat ovat pitkään olettaneet, että Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat vaelsivat mantereelle Beringinsalmen yli Siperiasta.
Kiinan tiedeakatemian tutkimus tarjoaa kuitenkin uutta tietoa alueen varhaisimmista asukkaista.
Kiinalaistutkijoiden mukaan ensimmäiset asukkaat tulivat Pohjois-Amerikkaan nimittäin Pohjois-Kiinasta.
Tutkijaryhmä analysoi 100 000 nykypäivän ja 15 000 muinaista dna-näytettä ja tutki etenkin niin kutsuttua mitokondriaalista dna:ta, joka periytyy äidin kautta.
Geneettisten analyysien avulla tutkijat löysivät erityisen D4h-linjan, joka ulottuu nykyisestä Kiinasta Amerikkaan.
Harvinainen sukulinja löydettiin lopulta 216:lta nykyisin elävältä ja 39 muinaiselta ihmiseltä, ja sen avulla voitiin kartoittaa kaksi Aasiasta Amerikkaan suuntautunutta muuttoaaltoa.
Ensimmäinen muuttoaalto tapahtui 19 500– 26 000 vuotta sitten, jolloin viimeinen jääkausi oli kylmimmillään ja Pohjois-Kiina oli monin paikoin jään peitossa. Seuraava muuttoaalto koitti 11 500–19 000 vuotta sitten, jolloin väestönkasvu luultavasti käynnisti jälleen muuttoliikkeen Kiinasta muille seuduille.
Uuden tutkimuksen mukaan Amerikan intiaanien sukujuuret juontuvat Kiinasta.
Meren yli Amerikkaan
Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että intiaanien esivanhemmat eivät tulleet Beringinsalmen yli vaan vaelsivat Kiinasta pohjoiseen Tyynenmeren rannikkoa pitkin.
Ajan mittaan he etenivät Pohjois-Amerikkaan meren pohjoisimman osan kautta, jo ennen Beringinsalmea.
Kiinalaisten tutkijoiden mukaan tutkimus osoittaa, että intiaanien geneettiset kytkökset Aasiaan ovat ”monisyisempiä kuin tähän asti on vaikuttanut”.
”Nyt suunnittelemme keräävämme ja tutkivamme useita euraasialaisia dna-sukulinjoja, jotta saamme täydennettyä kuvaamme intiaanien alkuperästä”, tutkimukseen osallistunut dna-tutkija Qing-Peng Kong kertoo.
Legendaariset intiaanipäälliköt
Istuva Härkä
Eli: Noin 1831–1890
Heimo: Hunkpapa Lakota
Istuva Härkä tunnettiin rohkeana ja viisaana. Hän puolusti sitkeästi kansansa elämäntapaa, oikeuksia ja maita valkoisia uudisasukkaita vastaan. Hänen luja vastarintansa Little Bighornin taistelussa vuonna 1876 sinetöi hänen maineensa Yhdysvaltojen historiassa.
Geronimo
Eli: Noin 1829–1909
Heimo: Chiricahua-apassit
Apassipäällikkö Geronimo oli rohkea soturi, joka taisteli valkoisten sortoa vastaan. Päällikkö oli strategisesti taitava, ja hän kävi sissisotaa sekä Yhdysvaltojen että Meksikon joukkoja vastaan. Geronimoa pidetään nykyisin intiaanien vastarintataistelun symbolina.
Hullu Hevonen
Eli: Noin 1840–1877
Heimo: Oglala Lakota
Soturipäällikkö Hullu Hevonen oli taitava soturi, ja hän osallistui moniin ratkaiseviin taisteluihin intiaanien ja Yhdysvaltojen armeijan välillä. Hän oli muun muassa puolustamassa Black Hills -vuoristoa Etelä-Dakotassa, kun ratsuväki yritti pakkosiirtää paikallisia heimoja reservaatteihin.
Punainen Pilvi
Eli: 1822–1909
Heimo: Oglala Lakota
Punainen Pilvi oli yksi harvoista, jotka voittivat sotansa Yhdysvaltojen armeijaa vastaan. Vuosien taisteluiden jälkeen hän sai vuonna 1868 yhdysvaltalaiset jättämään tukikohtansa intiaanien metsästysmailla. Taitavana diplomaattina hän edisti myös rauhaa, kun se tuki hänen kansansa etuja.