Amerikan luoteisosien intiaanien kylissä oli usein lukuisia toteemipaaluja talojen edustalla.

© Getty & Shutterstock

Ketkä tekivät toteemipaaluja?

Vaikuttavat, ikoniset kuvapylväät ovat historiallinen ilmiö, josta näkee esimerkkejä etenkin Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Ketkä intiaanit pystyttivät toteemipaaluja ja miksi?

torstai 9. toukokuuta 2019 teksti HISTORIE

Toteemipaaluja pystyttivät varsinkin ­Pohjois-Amerikan luoteisrannikolla Kanadan Brittiläisessä Columbiassa, eteläisessä Alaskassa ja ­rannikon edustalla Tyynen­meren saarilla eläneet kwakiutl-, haida-, tlingit- ­ja tsimši-intiaanit.

Vanhojen Hollywood-elo­kuvien antama kuva siitä, että Pohjois-Amerikan keski­osissa asuneiden sioux-, comanche-, kiowa- ja muiden tasanko­intiaanien ­leireissä olisi ollut toteemipaaluja, on siis virheellinen.

Toteemipaalut pystytettiin seremonioissa

Ennen 1850-lukua intiaanit koristelivat symbolisilla hahmoilla talojensa päätyjä tai nurkkia, mutta etenkin vuosina 1850–1900 talojen edustalle pystytettiin erillisiä toteemipaaluja, jotka saattoivat olla pitkälti toistakymmentä metriä korkeita. 

Niitä veistettiin merkittävän tapahtuman muistoksi tai korkea-arvoisten ihmisten kunniaksi, ja ne pystytettiin seremoniallisin menoin.

Paalujen symbolit ja eläinhahmot viittasivat henkilön sukuun ja perimä­oikeuksiin tai suojelushenkiin. Esimerkiksi karhu toteemipaalussa saattoi kertoa siitä, että ­henkilö kuului karhuklaaniin tai että hänen esi-isänsä oli kohdannut karhun hengen. 

Paalu adoption merkiksi

Kuvan nykyisin kuuluisa toteemipaalu pystytettiin 1800-luvulla Kanadaan Masset-nimiseen intiaanikylään sen kunniaksi, että haidapäällikkö Anetlas oli adoptoinut tytön.

Klikkaa kuvasta lisätietoja Anetlaksen toteemipaalusta:

Ehkä sinua kiinnostaa...