Yhdysvaltojen hallitus reagoi lähettämällä preerialle rangaistusrykmenttejä, joiden piti pakottaa intiaanit palaamaan reservaatteihinsa. Joukkojen johtajaksi valittiin upseeri George Armstrong Custer.
- kesäkuuta 1876 Custer määräsi 675 sotilastaan hyökkäämään Little Bighornin intiaanileiriin kolmesta eri suunnasta.
Leirin tuhannet taisteluissa kouliintuneet intiaanisoturit torjuivat hyökkäyksen ja tappoivat Custerin ja suuren osa hänen sotilaistaan.
Istuva Härkä juhli voittoaan mutta johdatti myöhemmin kansansa rajan yli Kanadaan välttääkseen Yhdysvaltojen armeijan koston.
Miksi?
Siouxit olivat vuosina 1866–1868 sotineet hyvällä menestyksellä Yhdysvaltojen armeijaa vastaan päällikkönsä Punaisen Pilven johdolla.
Intiaanien ja Yhdysvaltojen hallituksen solmiman rauhansopimuksen nojalla armeijan piti poistua intiaanien mailla olevista linnakkeistaan.
Lisäksi sopimus lupasi siouxeille suuren maa-alueen, johon kuului intiaaneille pyhä Black Hillsin metsäinen kukkulajono.
Rauhansopimuksesta piittaamatta everstiluutnantti George Armstrong Custer johti tutkimusretkikunnan intiaanien alueelle vahvistamaan huhuja, joiden mukaan sieltä oli löydetty rikas kultaesiintymä.
Kultalöytö käynnisti kultaryntäyksen, joka puolestaan johti uuteen sotaan siouxien ja Yhdysvaltojen armeijan välillä.
Custer päätti murskata intiaanien liittouman nopealla yllätyshyökkäyksellä näiden Montanassa Little Bighorn -joen varrella sijaitsevaan leiriin.
Istuva Härkä ja hänen soturinsa olivat kuitenkin valmiina, ja he voittivat Custerin pahaa-aavistamattomat joukot verisessä yhteenotossa.