Inkalöytö voi kätkeä verisen salaisuuden

Titicaca-järven pohjasta löydetty ikivanha kivinen säilytysastia sisälsi uhrilahjoja inkojen jumalille.

Titicaca-järven pohjasta löydetty ikivanha kivinen säilytysastia sisälsi uhrilahjoja inkojen jumalille.

Teddy Seguin, Université libre de Bruxelles & Shutterstock

Ryhmä tutkijoita julkisti äskettäin löytäneensä ehjän kivisen säilytysastian Titicaca-järven pohjasta Etelä-Amerikassa.

Inkat upottivat kivisen astian järveen todennäköisesti osana uhrilahjaa. Käytäntö tunnetaan 1500-luvun espanjalaisten kuvauksista, joissa kerrotaan, kuinka inkat yrittivät taata jumalten suosion.

Astia oli suljettu kivisellä tulpalla, ja sen sisältä löydettiin kaksi pientä esinettä:

Ensimmäinen oli 2,8 cm korkea, jonkin merenelävän kuoresta tehty laamafiguuri ja toinen 2,5 senttimetrin mittainen kultainen putkilo, joka saattaa olla miniatyyri rannekorusta, jollaisia korkea-arvoisten inkojen on arveltu käyttäneen.

Inkat uhrasivat jumalilleen varmistaakseen näiden hyväntahtoisuuden. Tutkijat ovat useaan otteeseen löytäneet osia näistä uhrilahjoista, mutta nyt eteläamerikkalaisen järven pohjasta löytyi jotain parempaa.

© Teddy Seguin, Université libre de Bruxelles

Järven pohjasta löydetty astia

Tutkijaryhmä löysi Titicaca-järven pohjasta kivisen astian, jota käytettiin jumalille uhraamiseen.

© Teddy Seguin, Université libre de Bruxelles

Hyvin säilynyt inkaesine

Kivinen säilytysastia on 40 cm pitkä ja 30 cm leveä ja on tämäntyyppisistä löydöistä parhaiten säilynyt.

© Teddy Seguin, Université libre de Bruxelles

Minikokoisia uhrilahjoja

Säilytysastiasta tutkijat löysivät kaksi taitavasti työstettyä esinettä: miniatyyrilaaman ja -rannekkeen.

Lapsia ja eläimiä uhrattiin jumalille

Samanlaisia löytöjä on tehty aiemmin inkavaltakunnan muista osista. Arkeologit uskovat, että uhrilahjat annettiin jumalille kiitokseksi silloin, kun elämä sujui hyvin.

Tutkijat huomauttavat, että Titicaca-järven pohjasta löydetyssä astiassa on alun perin voinut olla myös makaaberia sisältöä: uhrattujen pikkulasten verta.

Oletus perustuu augustinolaismunkki Alonso Ramos Gavilánin kertomuksiin 1600-luvulta: ”Lasten ja eläinten verta laitettiin kivisiin astioihin, jotka upotettiin veden alle köyden avulla lautalta käsin.”

Arkeologit pitävät todennäköisenä, että nyt löydetyssä astiassa on myös ollut jossakin vaiheessa verta ja arvelevat, että ”tulevaisuudessa uusilla analysointimenetelmillä pystytään löytämään jäänteitä (astiasta, toim. huom.) ja vahvistamaan oletukset”.