Perheen raaka surma
Toisin kuin useimmat muut intiaanipäälliköt Geronimo ei lähtenyt sotaan valkoisia uudisasukkaita tai Yhdysvaltojen armeijaa vastaan puolustaakseen intiaanien alueita, vaan hänen kostoretkensä oli aluksi henkilökohtainen.
Kun 28-vuotias Geronimo muutaman muun heimonsa miehen kanssa vuonna 1857 palasi kyläänsä läheisestä kaupungista, heitä oli vastassa karmea näky: meksikolaiset sotilaat olivat hyökänneet leiriin ja murhanneet siellä olleet puolustuskyvyttömät intiaanit.
Surmattujen joukossa olivat myös Geronimon äiti, vaimo ja kolme lasta. Apassien tavan mukaan Geronimo poltti perheensä irtaimiston ja lähti erämaahan suremaan. Palattuaan hän vannoi kostoa.
Geronimo kokosi kaksisataa soturia ja lähti meksikolaisten perään. Ei tiedetä, löysikö hän koskaan syyllisiä, mutta joka tapauksessa hän miehineen tappoi seuraavien 30 vuoden aikana lukuisia meksikolaissotilaita.
Tarinan mukaan Geronimo sai nimensä ensimmäisen kostoretkensä jälkeen.
Hänen alkuperäinen nimensä oli Goyaalé eli ”Se, joka haukottelee”, ja Geronimoksi häntä alettiin kertoman mukaan kutsua, kun hänen pulaan ahdistamansa meksikolaiset huusivat apuun Pyhää Hieronymusta eli espanjaksi Jeronimoa.
Kosto eli pitkään
Kun Yhdysvallat valtasi Meksikolta maa-alueita, joista osa kuului apasseille, Geronimon viha kohdistui myös yhdysvaltalaissotilaisiin, uudisasukkaisiin ja kullankaivajiin.
Kun Geronimo alkoi hyökkäillä uudisasukkaiden kimppuun, Yhdysvaltojen armeija lähti hänen peräänsä.
Geronimo joutui monesti yhdysvaltalaisten vangiksi mutta onnistui aina pakenemaan. Kerran hän tappoi 14 yhdysvaltalaista ja 600 meksikolaista paetessaan eräästä reservaatista Arizonasta.
Moni yhdysvaltalainen alkoi pitää Geronimoa kaikkien aikojen pelottavimpana ja julmimpana intiaanina, ja häntä metsästämään lähetettiin 8 000 yhdysvaltalaista ja meksikolaista sotilasta.
Geronimo ja 38 hänen mukanaan kulkevaa miestä, naista ja lasta onnistuivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen livahtamaan takaa-ajajiensa kynsistä.
Geronimo kertoi vuonna 1905 ilmestyneessä elämäkerrassaan, että ajan mittaan hän alkoi kunnioittaa rauhanomaisia yhdysvaltalaisia. Hänen vihansa meksikolaisia kohtaan ei sitä vastoin koskaan laantunut.
”Olen tappanut monia meksikolaisia. En tiedä, kuinka monta, sillä en ole pitänyt lukua. Noista ajoista on jo kauan, mutta en vieläkään tunne minkäänlaista myötätuntoa meksikolaisia kohtaan. He olivat aina petollisia ja pahantahtoisia minua kohtaan”, Geronimo kirjoitti.