Hernán Córtes

”Cortés voitti asteekit vain 500 sotilaalla”

Vuonna 1521 espanjalainen Hernán Cortés voitti vain 500 konkistadorin voimin mahtavan asteekkivaltakunnan, jossa oli yli viisi miljoonaa asukasta. Näin kerrotaan, mutta pitääkö väite paikkansa?

Vuonna 1521 espanjalainen Hernán Cortés voitti vain 500 konkistadorin voimin mahtavan asteekkivaltakunnan, jossa oli yli viisi miljoonaa asukasta. Näin kerrotaan, mutta pitääkö väite paikkansa?

s.libertaddigital.com, Real Academia de la Historia, Shutterstock

Espanjalainen Hernán Cortés lähti viidensadan sotilaan sekä sadan merimiehen kanssa 10. helmikuuta 1519 yhdellätoista aluksella Kuubasta kohti Jukatanin niemimaata nykyisessä Meksikossa kullankiilto silmissään.

Perille saapuessaan Cortés miehineen tapasi haaksirikkoutuneen espanjalaisen, joka oli asunut mayaintiaanien joukossa vuosikausia ja puhui heidän kieltään, sekä Malinche-nimisen naisen, joka puolestaan osasi asteekkien kieltä.

Nämä kaksi oppainaan ja tulkkeinaan espanjalaiset lähtivät tutkimaan niemimaata ja etsimään kultaa.

”He ovat antaneet meille syyn ja perusteen tuhoamiseensa.” Cortés päätöksestään tuhota Tenochtitlán

Paikalliset heimot hyökkäsivät monta kertaa seurueen kimppuun, mutta espanjalaiset jatkoivat sitkeästi kultajahtiaan.

Marraskuussa Cortés saapui asteekkien pääkaupunkiin Tenochtitlániin, jossa oli ainakin 140 000 asukasta. Kaupungin hallitsija Moctezuma toivotti aluksi Cortésin tervetulleeksi, mutta rauha rikkoutui uskonnollisiin erimielisyyksiin.

Kiista laajeni pian veriseksi taisteluksi asteekkivaltakunnan herruudesta. Se päättyi 13. elokuuta 1521 Cortésin ja hänen miestensä voittoon, ja mahtava asteekkivaltakunta kaatui.

©

Espanjalaisilla oli paremmat aseet kuin asteekeilla. Varsijousien, kiväärien ja tykkien ansiosta 500 espanjalaista pystyi voittamaan paljon suurempia vihollisjoukkoja.

Espanjalaiset toivat tauteja, joille asteekeilla ei ollut vastustuskykyä. Isorokko tappoi niin monia, että Cortés miehineen päihitti helposti jäljelle jääneet.

Asteekit pitivät Cortésia jumalana. Asteekit uskoivat Quetzalcoatl-jumalan purjehtivan jonain päivänä idästä hallitsemaan heitä, ja Cortés sopi perinteisiin kuvauksiin vaaleaihoisesta jumalasta, jolla oli karvoitusta kasvoissaan. Siksi paikalliset eivät rohjenneet juuri vastustaa espanjalaisia.

©

500 sotilasta ei riittänyt voittoon, vaan monien paikallisten kanssa käytyjen veristen yhteenottojen jälkeen Cortésin miehineen oli paettava Tenochtitlánista kesällä 1520.

Isorokkoepidemia tappoi paljon asteekkeja etenkin lokakuussa 1520, mutta espanjalaiset eivät siltikään olisi voineet yksin kukistaa koko valtakuntaa vain vuotta myöhemmin.

Pääsyy asteekkien kukistumiseen olivat Cortésin alueen muiden heimojen kanssa solmimat liitot. Cortésin joukoissa taisteli ensimmäisestä taistelusta vuonna 1519 Tenochtitlánin tuhoon vuonna 1521 arviolta 100 000–200 000 miestä, joista valtaosa oli asteekkien vihollisheimoista.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Espanjalaiset liioittelivat ansioitaan

On totta, että Cortés nousi maihin nykyisen Meksikon alueelle mukanaan vain noin 500 sotilasta ja 100 merimiestä, mutta Tenochtitlánin valloitus ja asteekkivaltakunnan tuho vaativat paljon suuremman armeijan.

Isorokon leviäminen syksyllä 1520 heikensi asteekkeja merkittävästi mutta ei niin paljon, että Cortés olisi voinut valloittaa pääkaupungin ilman apuja.

Tenochtitlánin tuho

Valloitettuaan asteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin Cortésin liittolaiset teurastivat sen asukkaat ja tuhosivat sen maan tasalle.

© s.libertaddigital.com

Cortés liittoutuikin alueen muiden heimojen kanssa huomattuaan, että monet niistä pitivät niitä alistavia ja verottavia asteekkeja vihollisinaan.

Paikalliset varmistivat Cortésille voiton asteekeista, mutta hänellä ei ollut mitään tarvetta jakaa kunniaa heidän kanssaan, ja niin syntyi myytti 500 espanjalaisesta, jotka voittivat mahtavan asteekkivaltakunnan.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO:
Valloitukseen tarvittiin vähintään 100 000 miestä.

© HISTORIA