Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

persians attack greek hoplites

Pikkuvaltiosta kasvoi historian suurvalta: Persian valtakunta

500-luvulla eaa. Kyyros Suuri otti vallan Persiassa, joka oli merkityksetön heimoalue Lähi-idässä, ja teki siitä valloituksilla vahvan ja laajan imperiumin.

Osprey & Thinkstock/Getty Images

Vuonna 539 eaa. Babylonin asukkaat odottivat jännittyneinä näkevänsä vilauksen kaupungin valloittajasta.

Vieras sotajohtaja, persialaiskuningas Kyyros vastaanotettiin vapauttajana. Uutena Babylonin kuninkaana hän palautti ensimmäiseksi kaupungin suojelusjumala Mardukin kultin, jonka kukistettu hallitsija Nabonidus oli hylännyt.

Kyyros perui myös edeltäjänsä epäsuosittuja päätöksiä ja voitti tällä tavoin uusien alamaisten sydämet puolelleen. Näin ainakin Kyyros itse myöhemmin kuvaili saapumistaan Babyloniin.

Babylonilaisten omat aikakirjat eivät ole niin mairittelevia, mutta tunnetusti historiaa kirjoittajat voittajat. Kyyros oli mies, joka ymmärsi propagandan päälle.

Kyyroksen valloitusta kuvaavan aikakirjan mukaan hän antoi myös juutalaiskansan lähteä kotiin vankeudestaan Babylonista.

Kuningas Nebukadnessar oli pakkosiirtänyt juutalaiset 60 vuotta aiemmin, mutta nyt he saivat palata Jerusalemiin. Tämän päätöksen ansiosta hänet mainitaan kiittäen Raamatussa.

cyrus the great portrait

Kyyros Suuri hallitsi Persiaa vuosina 557–530 eaa.

© Bettmann/Getty Images

Kyyroksen alkuperästä on erittäin vähän tietoa. Hänen syntymänsä ja kasvunsa mainitaan vain legendoissa. Oletettavasti hän syntyi 570-luvulla eaa.

Persiassa, joka oli tuolloin vain nykyisessä Iranissa sijainnut pieni heimoalue ja kuului Meedian kuningaskuntaan. Meedia kattoi suuruusaikanaan alueita Mustaltamereltä Indusjoelle.

Vuonna 557 eaa. Kyyros astui historiaan. Hänet nimettiin Meedian kuninkaan vasalliksi Persiassa, mutta vain neljä vuotta myöhemmin Kyyros nousi kapinaan.

Hän ei koonnut avukseen vain persialaisjoukkoja, vaan hän houkutteli myös suurimman osan kuninkaan armeijasta puolelleen.

Kyyroksen johdolla vallattiin Meedian pääkaupunki Ekbatana vuonna 550 eaa.

Kyseessä ei luultavasti ollut sota maiden välillä vaan kapina, jossa paikallinen mahtimies syöksi vihatun kuninkaan vallasta ja perusti oman dynastian.

Voitti Kroisoksen

Lyydiassa, toisessa Lähi-idän suurista valtakunnista, runsaista rikkauksistaan tunnettu kuningas Kroisos päätti hyötyä Meedian sisäisistä taisteluista. Vuonna 547 hän ylitti rajajoki Halysin valloittaakseen Kappadokian provinssin.

Kroisos mitä ilmeisimmin aliarvioi Kyyroksen voiman. Kyyroksen armeija voitti Kroisoksen ja piiritti tämän pääkaupungin Sardeksen.

Taistelujen aikana Kyyros kääntyi nykyisessä Turkissa sijaitsevien kreikkalaisten kaupunkien puoleen. Ne kuitenkin kieltäytyivät vaihtamasta puolta.

Lopulta Kroisoksen oli antauduttava. Kreikkalaismyyttien mukaan Kyyros aikoi ensin polttaa Kroisoksen elävältä mutta muutti sitten mielensä.Kroisoksen puolta pitäneet kreikkalaiskaupungit eivät kuitenkaan saaneet armoa.

Ne kaikki valloitettiin ja liitettiin nopeasti kasvavaan Persian valta-kuntaan.

Sen jälkeen Kyyros otti tähtäimeensä toisen alueen suurvallan Babylonian. Seurasi jälleen verinen sota – Kyyros itse kuvaili valloitusta rauhanomaiseksi.

Persian valtakunta kasvoi suureksi

557 eea. Kyyros II:sta tuli Meedian kuninkaan Astyagesin alainen Persian kuningas.

549 eea. Kyyros valloitti Meedian.

546 eea. Lyydian valloitus.

539 eea. Kyyros kukisti Babylonian Opiksen taistelussa.

530 eea. Kyyros kuoli ja seuraajaksi nousi Kambyses.

525 eea. Egypin valloitus.

522 eea. Dareios otti vallan Kambyseen kuoltua.

Muita vuoteen 486 eaa. mennessä valloitettuja alueita.

486 eea. Dareios kuoli, ja seuraajaksi nousi poika Kserkses.

Valtajuonitteluja kuninkaan kuoltua

Egyptiläislähteet ovat yleisesti asennoituneet vihamielisesti Kambysesiin. Häntä kuvaillaan hulluksi, joka terrorisoi kansaa ja halveksi Egyptin uskontoa. Sotaretket etelään Nubiaan ja länteen eivät johtaneet valloituksiin vaan epäonnistuivat täysin.

Kambyses menehtyi matkalla Egyptistä kotiin vuonna 522 eaa. Hänen lähin sukulaisensa oli veli Smerdis, joka siirtyi pian Persian johtoon.

Kuningasta seuranneen Persian armeijan upseerilla nimeltä Dareios oli kuitenkin yllättävää kerrottavaa: Smerdis oli kuollut ja Persian valtaistuimelle asettunut mies oli petturi.

Dareioksen mukaan Kambyses oli murhauttanut veljensä jo ennen kuin hän lähti valloittamaan Egyptiä varmistaakseen valtansa säilymisen poissa ollessaan.

Nyt itseään Smerdiiksi kutsuva mies oli oikeasti meedialainen Gautama-niminen pappi. Hän oli varastanut vallan, mikä oli ajanut Kambyseen epätoivoon ja itsemurhaan. Nyt Dareios lupasi kostaa kuninkaan kohtalon.

Dareioksen sotaisalle armeijalle oli helppoa syöstä Smerdis vallasta ja surmata hänet. Dareioksen valtaannousun perusteleminen moraalisesti oikeana tekona ei ollutkaan yhtä yksinkertaista.

Tulevina vuosia Dareiosta vastaan nousi useita kapinoita, ja paikalliset vallanpitäjät julistivat itsensä itsenäisiksi kuninkaiksi.

Lopulta Dareios kukisti kaikki kapinat ja saattoi esitellä ylpeänä omaa versiotaan tarinasta Behistunin voittomonumentissa. Useimmat nykyajan historioitsijoista ovat kuitenkin sitä mieltä, että Dareioksen väitteet olivat valheellisia.

Vallasta syösty Smerdis oli luultavasti Kambyseen laillinen sukulainen.

Uudisti valtakuntaa

Saatuaan valtakunnan haltuunsa Dareios alkoi heti organisoida maata uudelleen. Voidaan tietyllä oikeutuksella väittää Persian valtakunnan syntyneen hänen johdollaan.

Hän väitti saaneensa vallan Ahura Mazda -jumalalta, josta tuli nyt merkittävin jumala, kalenteri uusittiin ja kuninkaan mukaan nimettiin uusi kolikko, dareikki.

Dareios uudisti imperiumin hallintoa ja asetti käskynhaltijoitaan eli satraappeja eri puolille valtakuntaa. Hän parannutti valtakunnan teitä ja tiedonkulkua, toteutti laajoja rakennusohjelmia Susassa, yhdessä maan pääkaupungeista, ja ryhtyi rakentamaan uutta pääkaupunkia, Persepolista (”persialaisten kaupunkia”).

Vuonna 499 eaa. Kyyroksen valtaamilla kreikkalaisalueilla syttyi kapina, jonka Dareios sai taltutettua vasta viiden vuoden päästä.

Kuningas päätti tämän jälkeen lähettää rangaistusretkikunnan itsenäisiin Kreikan kaupunkivaltioihin, jotka olivat tukeneet kapinaa. Tuloksena oli persialaisten tappio Marathonissa.

Länsiperinteessä taistelua on usein kuvailtu yhdeksi maailmanhistorian ratkaisevimmista tapahtumista. Dareiokselle se tuskin oli muuta kuin melkoinen ärsytyksen aiheuttaja.

Mahtava Persia ei kuitenkaan voinut jättää niskoittelua rankaisematta, ja uutta sotaretkeä suunniteltiin. Dareios sai kuitenkin muuta ajateltavaa, kun Egyptissä puhkesi kapina.

Pian tämän jälkeen, vuonna 486 eaa., Dareios kuoli, ja poika Kserkses peri valtaistuimen. Oli nyt hänen vastuullaan ensin kukistaa egyptiläiset ja sitten kreikkalaiset.

Hyökkäsi Kreikkaan

Kserkseen hyökkäys Kreikkaan vuonna 480 eaa. oli huomattavasti suurempi operaatio kuin aiemmat selkkaukset kreikkalaisten kanssa.

battle of salamis

Persian laivasto voitti kreikkalaiset vuonna 480 eaa. Salamiin meritaistelussa Salamis sijaitsee Saroninlahdessa Itä-Kreikassa.

© Peter Connolly/AKG/Ritzau scanpix

Hän johti itse valtavaa armeijaansa ja sai kalliin voiton Thermopylaissa, mutta Salamiin taistelussa laivasto kärsi murskaavan tappion.

Kserkses matkusti kotiin ja jätti osan armeijastaan odottamaan uuden laivaston rakentamista. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat kreikkalaisten voitettua jäljelle jääneet joukot Plataiassa vuonna 479 eaa.

Tappiot kreikkalaisia vastaan merkitsivät Persian valtakunnalle lopun alkua. Käännekohdan jälkeen valloituksia ei enää saavutettu. Persialaiskuninkaiden oli tästedes taisteltava pitääkseen valtakuntansa koossa.

Persialaiset olivat kuitenkin jatkossakin tärkeässä asemassa kreikkalaisten historiassa. Kuningas Dareios II:n aikana 423–404 eaa.) Persian kulta painoi vaakakupissa kreikkalaisten kaupunkivaltioiden Ateenan ja Spartan valtataistelussa.

Dareios II:n taloudellinen tuki spartalaisille ratkaisi sodan kulun.

Aleksanteri voitti persialaiset Issoksen taistelussa ja ajoi Dareios III:n pakosalle.

© AKG/Scanpix

Makedonialaisvalloittajasta tuli uusi suurkuningas

Aleksanteri Suuri valitsi viisaan strategian valtansa juurruttamiseksi valloitettuaan Persian valtakunnan.

Usein sanotaan, että Aleksanteri Suuri murskasi Persian valtakunnan. Hän kuitenkin pikemminkin otti sen haltuunsa. Persialaiset suurmiehet ja satraapit siirsivät uskollisuutensa voitetulta kuninkaalta Dareios III:lta Aleksanterille, josta tuli uusi suurkuningas.

Kreikkalaisia kauhistutti tällainen hovin ”itämaistaminen”. Aleksanteri ympäröi itsensä persialaisilla neuvonantajilla ja noudatti persialaisia hoviperinteitä.

Lisäksi hän osoitti suurta kunnioitusta persialaisia edeltäjiään kohtaan. Hän kosti vanhan vihollisensa, Dareios III:n, murhan, ja kävi Kyyros Suuren haudalla Pasargadissa.

Toki hän antoi sotilaidensa ryöstää ja polttaa Persepoliin kostona siitä, että persialaiset polttivat Ateenan vuonna 480 eaa.

Avuksi kreikkalaisia palkkasotureita

Sotilaallisesti persialaiset eivät kuitenkaan enää pärjänneet kreikkalaisille. Dareios II:n kuoleman jälkeen Artakserkses II astui valtaan, mutta hänen nuorempi veljensä, prinssi Kyyros, nousi kapinaan 401 eaa.

Prinssi kokosi 10 000 kreikkalaisen palkkasoturin armeijan mutta kuoli Kunaksan taistelussa. Tästä huolimatta kreikkalaisarmeija marssi koko matkan Persiasta kotiin kuninkaan joukkojen pystymättä estämään heitä.

Se oli merkki heikkoudesta, jonka kreikkalaiset tulivat muistamaan.

Makedonian Aleksanteri Suuri hyökkäsi Persiaan vuonna 334 eaa. ja sai monia voittoja, ja kuningas Dareios III joutui pakenemaan Aleksanterin marssiessa Babyloniin vapauttajana.

Kreikkalaisille tämä merkitsi persialaisten kanssa käydyn konfliktin lopullista voittoa.

Aleksanteri Suuresta tuli uusi suurkuningas. Monet persialaiset siirtyivät hänen puolelleen, ja omat surmasivat Dareios III:n.

Tavallinen kansa ei välittänyt, syrjäyttikö Kyyros Suuri Meedian kuninkaan tai Aleksanteri Dareioksen, sillä valloittajia tuli ja meni, mutta tärkeintä oli että valtakunta pysyi pystyssä.

Lue myös:

Rooman valtakunta

Akvedukteja jälleenrakennutettiin tuhatvuotisilla ohjeilla

3 minuuttia
Sivilisaatiot

Haaremin salaisuudet

23 minuuttia
Sivilisaatiot

Arojen ryöstelijöistä tuli tsaarin uskollisia sotilaita

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota