Olivatko kasakat itsenäisiä?

Kasakat valitsivat omat johtajansa ja ryöstelivät naapurikansojaan, mutta lopulta heistä tuli silti Venäjän imperiumin uskollisimpia sotilaita.

Kasakat valitsivat omat johtajansa ja ryöstelivät naapurikansojaan, mutta lopulta heistä tuli silti Venäjän imperiumin uskollisimpia sotilaita.

Ilya Repin/Wikimedia Commons

Pakenevat viljelijät loivat uuden kansan

Kasakoiden historia alkaa 1200-luvun puolivälistä, jolloin mongolit kukistivat Euraasian aroja aiemmin hallinneet turkkilaiset kumaaniheimot.

Alueelle jäi valtatyhjiö, jonka vuoksi sinne asettui paljon erilaisia ihmisiä, kuten Venäjältä orjuutta muistuttavia oloja pakenevia pienviljelijöitä.

He synnyttivät uuden kulttuurin, jossa sekoittui muun muassa venäläisiä, ukrainalaisia ja turkkilaisia elementtejä.

Kasakkayhteisöt syntyivät myöhäiskeskiajalla ja renessanssin aikaan laajoilla aroilla nykyisen Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueilla kaukana kaikista valtakeskuksista.

Sinne muodostui mahtavien päälliköiden johtamia viljelijä- ja soturiyhteisöjä.

Kasakoilla oli oma kulttuurinsa, jonka talouden perusta olivat ryöstely ja hyökkäykset varsinkin Mustanmeren alueen turkkilaisten kimppuun.

Vallankumous koitui kasakoiden kohtaloksi

Vuonna 1654 kasakkakansat liitettiin itsenäisinä tasavaltoina kasvavaan Venäjään.

He saivat jatkaa elämäntapaansa, kunhan toimittivat Venäjälle joukkoja sotiin. Kukin kasakkakansa muodosti omat rykmenttinsä ja hankki itse hevosensa ja varusteensa.

Sitkeillä hevosillaan ketterästi liikkuneet kasakat olivat tärkeitä Venäjän vallatessa laajan Siperian, sillä he olivat tottuneita aukeaan maahan ja elämään satulassa.

Kasakoiden sanoja

Hetman: Kasakkakansan päällikkö
Hopak: Akrobaattinen tanssityyli
Kobza: Lyhyt jousisoitin
Nagaika: Litteä nahkainen piiska
Papakhi: Pyöreä turkislakki
Rada: Demokraattinen neuvosto
Šaška: Kevyt käyräsapeli
Tšoha: Takki, jossa on panostaskut

Toisin kuin muut venäläiset sotilaat, kasakat osasivat hankkia ruokaa missä tahansa, ja he ymmärsivät tataarien ja muiden arojen viholliskansojen ajattelua.

1800-luvulla kasakoita alettiin pitää keisarin uskollisimpina joukkoina, ja Venäjän vallankumouksessa ja sen jälkeen he taistelivat kommunismia vastaan.

Neuvostoliitto hajotti heidän yhteisönsä, ja kulttuuri tukahdutettiin.