Pu Yi oli kaksivuotias, kun hänestä vuonna 1908 tuli Kiinan keisari. Vain kolme vuotta myöhemmin Kiinasta tuli Xinhai-vallankumouksen seurauksena tasavalta ja yli 2 00-vuotinen keisarikunta romahti.
Pu Yi joutui luopumaan kruunusta, mutta hän sai pitää keisarin arvonimen ja asua yhä keisarillisessa palatsissa – joskin kotiarestissa.
Arestissakin hänellä oli seuranaan jalkavaimoja, hänelle tarjoiltiin 40 ruokalajin aterioita ja hän eli ylellistä elämää, kunnes hän 19-vuotiaana pakeni Tianjiniin ja antautui Kiinaan tunkeutuneille Japanin joukoille.
Pu Yi oli japanilaisten nukkehallitsija
Kun japanilaiset vuonna 1931 miehittivät Mantšurian, he asettivat Pu Yin miehitysalueen presidentiksi ja myöhemmin keisariksi. Pu Yi hallitsi aluetta Japanin nukkehallitsijana toisen maailmansodan loppuun ja Japanin antautumiseen asti.
Sen jälkeen hän luopui keisarin tittelistä ja julisti Mantšurian olevan taas osa Kiinaa. Hän yritti paeta Koreaan, mutta joutui neuvostoliittolaisten vangiksi ja päätyi vankeuteen Siperiaan.
Vuonna 1950 Neuvostoliitto luovutti entisen keisarin Kiinan kommunistiselle hallinnolle, joka sulki hänet vuosikausiksi vankileirille ”uudelleenkoulutettavaksi”.
Lopulta Pu Yin julistettiin olevan kunnon kommunisti ja hänet vapautettiin. Hän työskenteli Pekingin kasvitieteellisen puutarhan puutarhurina, kunnes kuoli syöpään vuonna 1967.