Maailman vanhin rahapaja teki erikoisia kolikoita

Historian ensimmäisiin lukeutuvat kolikot olivat suuria, raskaita ja epäkäytännöllisiä kuljettaa, osoittaa merkittävä löytö Kiinasta.

Historian ensimmäisiin lukeutuvat kolikot olivat suuria, raskaita ja epäkäytännöllisiä kuljettaa, osoittaa merkittävä löytö Kiinasta.

H. Zhao, Shutterstock

Arkeologit tekivät merkittävän löydön Guanzhuangista Kaakkois-Kiinasta Hunanin maakunnasta, kun muinaisen pronssivalimon kaivauksissa paljastui ajalta 640–550 eaa. savimuotteja, joita oli käytetty kolikoiden valmistukseen.

Näin ollen kyseessä on maailman vanhin tiedetty rahapaja. Muottien lisäksi arkeologit löysivät kaksi pajassa valmistettua rahaa.

”Kolikoiden valmistus oli yksi mullistavimmista taloudellisista keksinnöistä ihmiskunnan historiassa”, selitti Hao Zhao kaivauksista vastaavasta Zhengzhoun yliopistosta.

Paikalta on löydetty kaikkiaan 54 savista muottia, joita on käytetty kolikoiden valmistukseen. Muotit ovat kaikki saman suuruisia.

”Savimuotit oli valmistettu ja mitattu erittäin tarkasti niin, että niiden koko oli aina vakio eikä kolikoiden välille syntynyt eroja”, kiinalaisarkeologit kertovat.

Droonin ottama kuva rahapajan kaivauksista. Punaiset pisteet osoittavat kolikoiden savimuottien ja vihreät valmiiden kolikoiden löytöpaikat.

© Z. Qu & H. Zhao/Zhengzhou University

Kolikot korvasivat oikeat lapiot

Kiinan Zhou-dynastian (n. 1100 eaa. – 256 eaa.) aikana kolikkopajassa valmistetut kolikot olivat kooltaan 10 x 5 senttimetriä ja lapion muotoisia. Tällaisia kolikoita kutsutaankin siksi lapiokolikoiksi.

Alun perin kiinalaiset olivat käyttäneet maksuvälineinä oikeita työkaluja – kuten suuria lapioita – joten kun Kiinassa alettiin valmistaa kolikoita, oli luontevaa tehdä niistä lapion muotoisia.