1. Shang (noin 1600–1100 eaa.)
Shang-dynastia keksi pronssin. Se kukisti pronssiaseillaan kilpailevat valtiot ja nousi lopulta hallitsemaan koko Kiinaa. Shang-dynastian aikana syntyivät myös ensimmäiset kirjoitusmerkit.
Pronssiaseet takasivat vallan
Aasiassa oli vuosituhansien ajan sodittu bambusta ja kivistä tehdyillä aseilla. Shang-kansa sai etulyöntiaseman taisteluissa, kun se keksi sekoittaa kuparia ja tinaa ja ryhtyä siten valmistamaan pronssia. Pronssiset nuolen- ja keihäänkärjet olivat perinteisiä aseita huomattavasti kestävämpiä ja tehokkaampia.
Pronssista valettiin myös veitsiä, kulhoja ja jopa sadan kilon painoisia uhriastioita. Pronssiesineitä käytettiin niin arjen askareissa kuin hauta-anteinakin.
Ensimmäiset kirjat olivat bambua ja luuta
Puikkoihin kirjoitettiin pystysuoraan oikealta vasemmalle.
Ennen paperia kiinalaiset kirjoittivat eläinten luihin ja bambutikkuihin. Ajan mittaan kehittyi yli 80 000 kiinalaista kirjoitusmerkkiä.
Shang-kauden jumalat viestivät ihmisten kanssa kirjallisesti. Papit tai kuninkaat kaiversivat kysymyksensä ns. oraakkeliluihin kuvakirjoitusmerkein eli piktogrammein. Sitten luita poltettiin, ja jumalten kieltävä tai myöntävä vastaus tulkittiin luun haljetessa syntyneistä kuvioista.
Kiinalaiset kirjoittivat Shang-dynastian loppuvaiheilta paperin keksimiseen (105 jaa.) asti pääosin bambutikkuihin. Esimerkiksi filosofi Sun Tzun teos Sodankäynnin taito 500-luvulta eaa. on kirjoitettu ohuille bambutikuille.
Oraakkeliluita käytettiin keisarin hallinnossa ja uskonnollisissa seremonioissa.
Sekä luut että bambutikut sidottiin yhteen ”matoiksi”, ja niitä luettiin kuin kirjaa. Alun perin kirjaa tarkoittanut kirjoitusmerkki shu onkin piktogrammi, joka esittää riviä toisiinsa sidottuja luita tai bambutikkuja.
Kirjat olivat hyvin hauraita, ja niitä säilytettiin temppeleissä. Shang-dynastian oraakkeliluissa käytetyt noin 2 000 kirjoitusmerkkiä kuuluvat kiinan kielen vanhimpiin, ja edelleen käytössä oleva merkistö perustuu niihin. Kiina onkin maailman vanhin yhä käytössä oleva kirjoitettu kieli. Nykyään siinä on yli 80 000 kirjoitusmerkkiä.
2. Zhou (1100–256 eaa.)
Kiinan pitkäaikaisimman dynastian valtakautta leimasivat eri valtioiden väliset konfliktit, kunnes Qin-valtio voitti ja sen hallitsijasta tuli yhdistyneen Kiinan ensimmäinen keisari.
Kellot välittivät viestejä hengille
Vanhoissa kiinalaisissa kelloissa ei ole kieltä, vaan niitä soitettiin vasaralla iskemällä.
Rikkaat kiinalaiset teettivät kellopelejä, joissa saattoi olla yli 60 erikokoista pronssikelloa. Suurimpien valmistukseen tarvittiin sata miestä.
Kiinalaiset uskoivat voivansa viestiä kelloja lyömällä hengille tuonpuoleiseen. Kelloilla myös välitettiin viestejä pitkien matkojen päähän.
Papit yrittivät epätoivoisesti valmistaa vaativalle keisari Shi Huangdille elämän eliksiiriä.
Hullu diktaattori yhdisti Kiinan
Kiinan ensimmäinen keisari Shi Huangdi uskoi voivansa elää ikuisesti, jos valtakunnassa noudatettaisiin taolaista filosofiaa. Sen uskomusten mukaan tietyt luvut ja värit ylläpitivät luonnon tasapainoa.
Kaikkea piti olla kuusi
Luku 6 symboloi ikuisuutta, ja keisari määräsi, että valtakunnassa mm. oli kuusi kertaa kuusi hallintoaluetta, sotavaunuja veti kuusi hevosta, virkamiesten päähineet olivat kuuden tuuman levyisiä (noin 20 cm) ja kärryjen akselivälin piti olla kuusi jalkaa (noin 1,4 m).
Samat mitat ja kolikot
Keisarikunnan kolikot sekä pituus-, paino- ja korkeusmittayksiköt yhtenäistettiin.
Kirjoitusmerkit yhtenäistettiin
Harmoniaa lisättiin myös yhtenäistämällä kirjoitusmerkit. Sen jälkeen eri alueiden murteita puhuvat virkamiehet pystyivät ymmärtämään toistensa kirjoitusta.
Muurin rakennus alkoi
Keisari rakennutti Kiinan muurin ensimmäisen, noin 600 kilometriä pitkän osan suojaksi pohjoisesta uhkaavia sotaisia mongoliheimoja vastaan. Kiinan muurin rakentamista jatkettiin Ming-dynastian aikaan.
Mustaa käytettiin kaikessa
Taolaisten mukaan elämän kehässä oli viisi elementtiä: maa, metalli, vesi, puu ja tuli, jotka yhdistettiin tiettyihin väreihin. Keisarin vastustajat olivat käyttäneet tulen punaista väriä, ja koska vesi sammuttaa tulen, keisari valitsi veden värin eli mustan.
Keisari kuoli sittenkin
Keisari Shi Huangdi ei toiveistaan huolimatta elänyt ikuisesti vaan kuoli vuonna 210 eaa. Hänelle rakennettiin suuri hautamonumentti, jota vartioi noin 8 000 terrakottasoturia.
Terrakotta-armeija löytyi viljelijöiden kaivaessa alueelle kaivoa vuonna 1974. Hahmot olivat aikanaan värikkäästi maalattuja.
Potilaat neulatyynyinä
Akupunktio on yksi maailman vanhimmista hoitokeinoista.
Taolaisten mukaan sairaudet johtuvat kahden luonnonvoiman, naisellisen jinin ja miehisen jangin, epätasapainosta, joka verotti ihmisen elinvoimaa, qitä.
Kiinalaisessa lääketieteessä sairaudet ja kivut yhdistetään tiettyihin kehon kohtiin ja qin tasapainoa yritetään palauttaa akupunktiolla. Lääkäri pistelee ohuita neuloja kehon 12 meridiaaniin, joita pitkin elinvoiman uskotaan virtaavan kehossa. Esimerkiksi ummetusta hoidetaan pistämällä neuloja potilaan käteen.
Vanhimmat akupunktiossa käytetyt neulat olivat puisia, mutta noin vuodesta 800 eaa. lähtien on käytetty metallisia neuloja.
3. Han (206 eaa.–220 jaa.)
Han-dynastian valtion perusta olivat kymmenettuhannet virkamiehet, ja ihanteena oli filosofi Kungfutsen ajatuksiin perustuva yhteiskunta. Maata alettiin pengertää riisinviljelyä varten.
Pengerrys tuotti ruokaa miljoonille
Ketjupumppua käytettiin polkimilla.
Jotta miljoonille kiinalaisille riittäisi ruokaa, viljelypinta-alaa kasvatettiin pengertämällä kukkuloiden ja vuorten rinteitä riisin viljelyä varten.
Riisinversot vaativat kasvaakseen päälleen noin 20 senttimetriä vettä. Noin vuonna 100 eaa. keksitty ketjupumppu mahdollisti riisipenkereiden keinokastelun mäkisessäkin maastossa.
Eunukki keksi paperin
Muun muassa Nepalissa valmistetaan yhä paperia perinteisin kiinalaisin menetelmin.
Vuonna 105 eunukki Tsai Lun esitteli keisarille uuden keksintönsä: kirjoitusmateriaalin, jonka hän oli onnistunut valmistamaan sekoittamalla puunkuorta, hamppukuitua ja vanhoja silkkikankaita.
Keisari ihastui keksintöön ja palkitsi Tsai Lunin rahalla ja aatelisarvolla. Siitä lähtien kiinalaiset kirjoittivat bambutikkujen sijaan paperille.
”Ruhtinas olkoon ruhtinas, ministeri olkoon ministeri, isä olkoon isä ja poika olkoon poika. ” Filosofi Kungfutsen (551–479 eaa.) sääntö ihanneyhteiskunnalle
Kungfutsen oppilaat kirjoittivat mestarin opetuksia muistiin tämän kuoltua.
Virkamieskoe vaati hyvää muistia
Jotkut yrittivät turvautua vilppiin vaikeissa kokeissa, joita järjestettiin 1800-luvulle asti. Pienen pientä tekstiä täynnä oleva paita toimi ”lunttilappuna”.
Arvostettuun virkamiehen asemaan haluavien nuorukaisten piti opetella ulkoa filosofi Kungfutsen teosten kaikki 431 286 sanaa.
Han-keisari Gaozu (206–195 eaa.) teki Kungfutsen opetuksista valtion virallisen filosofian ja rakensi virkamieskoneiston levittämään filosofiaa kaikkialle käytännön elämään.
Tulevat virkamiehet opiskelivat Kungfutsen ajatuksia, minkä jälkeen heidät lähetettiin valtakunnan eri osiin muun muassa valvomaan veronkantoa ja suuria rakennushankkeita.
Vuonna 124 eaa. otettiin käyttöön vaativa virkamieskoe. Siinä oppilaat joutuivat tekemään päiväkausien ajan tehtäviä, jotka edellyttivät Kungfutsen teosten osaamista ulkomuistista.
Han-dynastian loppuaikoina kokeeseen osallistui joka vuosi noin 30 000 virkamieheksi haluavaa.
4. Tang (618–907 jaa.)
Silkkitie lisäsi yhteyksiä muuhun maailmaan ja loi kysyntää kiinalaisille tuotteille, kuten Lähi-idässä suosituille eläimiä esittäville lasitetuille savipatsaille.
5. Song (960–1279 jaa.)
Song-dynastian aikana syntyivät monet Kiinan hienoimmista keksinnöistä, kuten mekaaninen kello ja laivakompassi. Dynastia alkoi natista liitoksissaan, kun mongolit tunkeutuivat Kiinaan pohjoisesta.
Kolikoiden tarve kasvoi
Kolikoita lyötiin raudasta, hopeasta ja pronssista, kunnes metallit loppuivat.
Kiinalaiset olivat jo Tang-dynastian aikana alkaneet käyttää maksuvälineenä silkkikääröjen sijasta metallirahaa.
Kun maan ulkomaankauppa ja kotimarkkinat kasvoivat voimakkaasti Song-dynastian aikana, kolikoiden tarve kasvoi huomattavasti.
Vuonna 997 Song-dynastia lyötti 800 miljoonaa kolikkoa vuodessa, ja vuonna 1085 määrä oli jo kuusi miljardia.
Kun Kiinasta loppuivat metallit, kolikot korvattiin mulperipuun kuoresta tehdyillä seteleillä.
Vesikello mittasi aikaa
Kömmähdys innoitti virkamiehen rakentamaan kellon.
Kiinan keisari lähetti virkamies Su Songin onnittelemaan naapurivaltion keisaria tämän syntymäpäivänä. Valtioissa käytettiin kuitenkin eri kalenteria, ja niinpä Su Song esitti onnittelut päivää liian aikaisin. Diplomaattinen kömmähdys innoitti Su Songin rakentamaan mekaanisen kellon, joka mittaisi tarkasti sekä kellonaikaa että päiviä.
Kellon rakentaminen alkoi vuonna 1086 keisarin luvalla Kaifengissä, ja se kesti 12 hengeltä kahdeksan vuotta. Kello siirrettiin myöhemmin Pekingiin. Se katosi mongolien vallattua Pekingin vuonna 1215.
Kompassi näytti tien onneen
Kiinalainen kompassi osoittaa etelään.
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät laivakompassista ovat vuodelta 1090. Aikalaiskirjailija Zhu Yun mukaan kompassilla pidettiin laiva kurssissa huonolla säällä. Kompassi oli kuitenkin keksitty jo paljon aikaisemmin.
Ilmansuunnat olivat kiinalaisille tärkeitä, ja kaikkein tärkein oli etelä. Siksi kurjimmankin hökkelin ovi antoi etelään.
Etelän sijainti määritettiin yksinkertaisella kompassilla eli shillä, jossa oli metallilevy ja sen päälle asetettu magneettinen kivi. Kivi oli usein veistetty muistuttamaan jotain onnea tuovaa eläintä tai esinettä, kuten kalaa tai lusikkaa.
6. Yuan (1279–1368 jaa.)
Noin 150 vuoden sotimisen jälkeen Kublai-kaanin mongolit valloittivat koko Kiinan. Kaani perusti dynastiansa Da Yuanin, teki Kiinasta taloudellisen suurvallan ja rakennutti Keisarinkanavan.
Keisarinkanava yhdisti valtakunnan
Merireitti olisi ollut nopeampi kulkea, mutta kanavassa laivat olivat turvassa merirosvoilta.
Kiinalaiset rakensivat kanavan välttääkseen merirosvot. Monien sulkujen kanava ulottui puolen valtakunnan poikki.
Venetsialainen kauppias Marco Polo ja katolinen lähetyssaarnaaja Matteo Ricci matkustivat 1 700 kilometrin pituisella Keisarinkanavalla, joka ulottui etelän Hangzhousta pohjoisen Pekingiin. Sitä pidetään maailman pisimpänä ihmisen rakentamana vesitienä.
Kanavan vanhimmat osat rakennettiin 500-luvulla eaa., ja siitä tuli valtakunnan tärkein kulkureitti. Yuan-dynastian aikana sitä jatkettiin pääkaupungin Khanbalikin (nyk. Peking) eteläpuolelle Tianjiniin.
”Kaupunki on maailman hienoin ja ylväin. Sekä miehet että naiset ovat nuhteettomia ja tyylikkäitä, ja useimmat pukeutuvat silkkiin, sillä niin ehtymätöntä tuon kankaan tarjonta siellä on.” Venetsialainen kauppias Marco Polo (1254–1324) Hangzhoun kaupungista
Kanava oli myös osa Silkkitie-kauppareittiä, joka kukoisti mongolien valtakaudella.
Keisarinkanavaa ja sen sulkuja hoiti kaikkiaan 15 000 työläistä. Sulut olivat kiinalainen keksintö, ja niiden ansiosta suuretkin laivat pystyivät liikennöimään yhdeksän metrin syvyisessä kanavassa, vaikka sen ääripäiden välillä oli 42 metrin korkeusero.
7. Ming (1368–1644 jaa.)
Mongolien valtakausi päättyi talonpoikaiskapinaan, ja Ming-dynastian aikana kiinalainen kulttuuri ja tekniikka nousivat taas uuteen kukoistukseen. Etenkin posliini ja laivat herättivät ihastusta muualla maailmassa.
Posliinista tuli vientimenestys
Ming-posliinin tunnusomainen sininen väri saadaan koboltista.
Ming-dynastian aikana posliinista tuli Kiinalle yhtä tärkeä vientituote kuin silkki oli ollut vuosisatojen ajan.
Euroopassa kiinalaista posliinia pidettiin ylellisyyden huippuna, ja eurooppalaiset posliinitehtaat yrittivät turhaan jäljitellä Ming-dynastian aikana valmistettua sinivalkoista posliinia.
Amiraali kiersi maailmaa
Zheng He oli Ming-dynastian suurimpia löytöretkeilijöitä. Hänen seitsemän retkikuntaansa matkasivat aina Arabian niemimaalle ja Afrikkaan asti.
Kun amiraali Zheng He lähti ensimmäiselle löytöretkelleen, mukana oli 27 870 miestä. Hän teki vuosina 1405–1433 seitsemän merimatkaa ja kävi 30 maassa, mm. Intiassa ja useissa Afrikan maissa. Tuliaisiksi hän toi norsunluuta, seeproja, strutseja ja kirahvin.
Keisari eristäytyi muista
Keisarin Kiellettyyn kaupunkiin luvatta saapuneet tunkeilijat mestattiin armotta.
Kolmas Ming-keisari Yong Le teki Pekingistä pääkaupunkinsa vuonna 1420. Hänen uutta palatsiaan rakensi noin miljoona työmiestä, ja rakennustyöt kestivät lähes 15 vuotta. Lopulta syntyi Kielletty kaupunki.
Palatsin 800 rakennukseen oli pääsy vain keisariperheellä ja ylhäisimmällä hoviväellä.
Keisarin arvon korostamiseksi Kielletyssä kaupungissa oli 9 999 huonetta – vain taivaan keisarilla sai olla 10 000 huonetta. Palatsi on rakennettu niin, että useimmat sen ikkunoista ja ovista antavat etelään.
8. Qing (1644–1912 jaa.)
Kiinasta kasvoi suurvalta, mutta vanhoillinen hallinto ja Britanniaa vastaan käydyt oopiumisodat heikensivät valtakuntaa. Keisarien Kiinan tarina päättyi Qing-dynastian kaatumiseen.
7 valloitusta laajensi Kiinaa
Kiinan valtakunnan laajentuminen. 1. Sisä-Mongolia, 1630–35. 2. 18 provinssia, 1644–1659. 3. Korea, Burma, Nepal, Thaimaa ja Tonkin, 1659. 4. Taiwan, 1683. 5. Ulko-Mongolia, 1697. 6. Tiibet, 1720. 7. Tienšan, 1757.
Mantšut olivat pohjoinen paimentolaiskansa, joka vuonna 1644 valloitti Pekingin, syrjäytti Ming-dynastian ja perusti Qing-dynastian. Sitten se laajensi valtaansa muualle Kiinaan ja sitä ympäröiville alueille.
Vuoden 1760 tienoilla Kiinan pinta-ala oli noin 15 miljoonaa km2 – maa oli suurempi kuin koskaan. Vuonna 1820 keisarilla oli yli 380 miljoonaa alaista.
Oopiumi heikensi Kiinaa
Moni kiinalainen jäi koukkuun oopiumiin, jota poltettiin piipussa.
Kiinalaiset eivät yleensä innostuneet tuontitavaroista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun britit alkoivat 1700-luvulla tuoda maahan oopiumia koukuttaakseen kiinalaiset huumeeseen.
Juoni onnistui, ja pian suuri osa kiinalaisista vietti aikansa oopiumiluolissa. Vuonna 1839 Kantonin viranomaiset kielsivät brittilaivaa purkamasta oopiumilastiaan. Britit vastasivat ampumalla tykeillään kiinalaisia laivoja.
Kolme vuotta kestäneen sodan jälkeen Kiina salli taas ulkomaisten tuotteiden maahantuonnin ja vuokrasi Hongkongin Britannialle.
Nyrkkisankarit iskivät länsimaalaisten kimppuun
Boksarit olivat kamppailulajien taitureita ja käyttivät aseinaan vain nuijia ja keihäitä.
Boksarikapinalliset halusivat karkottaa ulkomaalaiset Kiinasta, mutta kapina tukahdutettiin raa’asti ja kiinalaiset joutuivat maksumiehiksi.
Nälänhätä ja ulkomaalaisten kasvanut vaikutusvalta Kiinassa johtivat marraskuussa 1899 kapinaan pohjoisessa Shandongin maakunnassa. Kapinaa johti kansallismielinen ryhmä, joka kutsui itseään nimellä ”Oikeudenmukaisuuden ja harmonian nyrkki”. Sen jäsenet harjoittivat erilaisia kamppailulajeja, ja länsimaissa heitä alettiin kutsua ”boksareiksi”.
Boksarit iskivät länsimaalaisten kimppuun ja tuhosivat länsimaista tuotuja tavaroita. Kapina laajeni nopeasti, ja yli 50 000 kiinalaista liittyi boksareiden riveihin. Myös leskikeisarinna Cixin huhuttiin tukevan kapinaa.
Kesällä 1900 kapinalliset etenivät Pekingiin, missä he piirittivät joukon länsivaltioiden diplomaatteja. Joukko länsimaisia sotilaita tuli kuitenkin maanmiestensä avuksi ja kukisti kapinan kovakouraisesti. Rangaistukseksi kiinalaiset joutuivat maksamaan 300 miljoonan dollarin korvaukset. Qing-dynastia oli menettänyt kasvonsa, ja sen valta-asema alkoi horjua.
Elämä heitti keisari Puyin lopulta Pekingin kasvitieteellisen puutarhan puutarhuriksi. Hän kuoli vuonna 1967.
