Pekingistä pääsee tutustumaan Kiinan muuriin, ja siellä sijaitsee Kielletty kaupunki, joka rakennettiin Ming-dynastian aikana. Kiellettyyn kaupunkiin oli pääsy sallittu vain keisarillisen suvun ja hovin jäsenillä.

8 dynastiaa tekivät Kiinasta suuren

Kiina: Kiinalaiset keksinnöt auttoivat hallitsijoita vaurastumaan. Esimerkiksi Ming-dynastian aikana kiinalaiset myivät eurooppalaisille paljon posliinia. Lisäksi kiinalaiset tuottivat mahtavia rakennelmia, kuten Kiinan muurin ja Kielletyn kaupungin.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kiinan dynastiat

  • 1. dynastia: Shang-dynastia keksi pronssin ja kirjoitusmerkit.
  • 2. dynastia: Zhou-dynastia yhdisti keisarikunnan.
  • 3. dynastia: Han-dynastia tuotti riisiä miljoonille.
  • 4. dynastia: Tang-dynastia keksi kirjapainotaidon ja ruudin.
  • 5. dynastia: Song-dynastia kehitti laivakompassin.
  • 6. dynastia: Yuan-dynastia rakensi keisarinkanavan valmiiksi.
  • 7. dynastia: Ming-dynastia tuli tunnetuksi posliinistaan.
  • 8. dynastia: Ging-dynastia laajensi Kiinan pinta-alaa.



1. dynastia noin 1600–1100 eaa.: Shang-dynastia

Shang-dynastia keksi pronssin. Se ­kukisti pronssi­aseillaan kilpailevat valtiot ja nousi lopulta hallitsemaan koko Kiinaa. Shang-dynastian aikana syntyivät myös ensimmäiset kirjoitusmerkit.

Pronssiaseet takasivat vallan

Aasiassa oli vuosituhansien ajan ­sodittu bambusta ja ­kivistä tehdyillä aseilla. Shang-kansa sai etulyöntiaseman taisteluissa, kun se keksi alkaa valmistaa pronssia sekoittamalla kuparia ja tinaa. Pronssiset nuolen- ja keihäänkärjet olivat ­perinteisiä aseita huomattavasti kestävämpiä ja tehokkaampia.

Pronssista valettiin myös veitsiä, kulhoja ja jopa sadan kilon painoisia uhriastioita. Pronssiesineitä käytettiin niin arjen askareissa kuin hauta-anteinakin.

Pronssin valmistus:

  • 1. Kuparimalmi pannaan kuumaan uuniin. Uunissa kupari sulaa, erottuu kivestä ja valuu uunissa olevasta aukosta talteenottokouruihin.
  • 2. Sula kupari sekoitetaan tinaan, ja seos kaadetaan halutun esineen muotoiseen savimuottiin.
  • 3. Kun pronssi on jähmettynyt, savimuotti särjetään ja tuloksena on valmis pronssiesine.


Ensimmäiset kirjat olivat bambua ja luuta

Ennen paperia kiinalaiset kirjoittivat eläinten luihin ja bambutikkuihin. Ajan mittaan kiinan kieleen kehittyi yli 80  000 kirjoitusmerkkiä.

Shang-valtakunnan jumalat viestivät ihmisten kanssa ainoastaan kirjallisesti. Kun papit tai kuninkaat halusivat tietää tulevaisuudesta, he kaiversivat kysymyksen niin sanottuihin oraakkeliluihin kuvakirjoitusmerkein eli piktogrammein. Sitten luita poltettiin, ja jumalten kieltävä tai myöntävä vastaus tulkittiin luun haljetessa syntyneistä viivamaisista kuvioista.

Kiinalaiset kirjoittivat Shang-dynastian loppuvaiheilta vuoteen 105 jaa. eli paperin keksimiseen asti enimmäkseen bambutikkuihin. Esimerkiksi filosofi Sun Tzun teos Sodankäynnin taito 500-luvulta eaa. on kirjoitettu ohuille bambutikuille. Sekä luut että bambu­tikut sidottiin yhteen ”matoiksi”, ja niitä luettiin kuin kirjaa. Alun perin kirjaa tarkoittanut kirjoitusmerkki shu onkin piktogrammi, joka esittää riviä toisiinsa sidottuja luita tai bambutikkuja.

Kirjat olivat hyvin hauraita, ja niitä säilytettiin temppeleissä. Shang-dynastian oraakkeliluissa käytetyt noin 2 000 kirjoitusmerkkiä kuuluvat kiinan kielen vanhimpiin, ja nykyisinkin käytössä oleva ­merkistö perustuu niihin. Nykyään kiinan kielessä on yli 80 000 kirjoitusmerkkiä.

2. dynastia 1100 eaa.–256 eaa.: Zhou-dynastia

Kiinan pitkäaikaisimman dynastian ­valta­kautta leimasivat eri valtioiden väliset konfliktit, kunnes Qin-valtio voitti kilpailijansa ja sen hallitsijasta tuli yhdis­tyneen Kiinan ensimmäinen keisari.

Kellot välittivät viestejä hengille

Rikkaat kiinalaiset teettivät kello­pelejä, joissa saattoi olla jopa yli 60 erikokoista pronssikelloa. Niistä suu­rimpien valmistukseen tarvittiin sata miestä. Kiinalaiset uskoivat voivansa viestiä kelloja lyömällä hengille tuonpuoleiseen. Kelloilla myös välitettiin viestejä pitkien matkojen päähän.

Hullu diktaattori yhdisti Kiinan

Kiinan ensimmäinen keisari uskoi voivansa elää ikuisesti, jos valtakunnassa noudatettaisiin taolaista filosofiaa. Sen uskomusten mukaan tietyt luvut ja värit ylläpitivät luonnon tasapainoa.

Kaikkea piti olla kuusi. Luku kuusi ­symboloi ikuisuutta, ja niinpä kaikkea piti olla Kiinassa kuusi kappaletta: valtakunnassa oli kuusi kertaa kuusi hallintoaluetta, sotavaunuja veti kuusi hevosta, virkamiesten päähineet olivat kuuden tuuman levyisiä (noin 20 cm), ja kärryjen akseli­välin piti olla kuusi jalkaa (noin 1,4 m).

Yhtenäiset mitat ja kolikot. Shi Huangdi yhtenäisti valtakuntansa kolikot sekä pituus-, paino- ja korkeusmittayksiköt. Kirjoitusmerkit yhtenäistettiin. Harmoniaa lisättiin myös yhtenäistämällä kirjoitusmerkit. Uudistuksen jälkeen eri alueiden murteita puhuvat virkamiehet pystyivät ­ymmärtämään toistensa kirjoitusta.

Muurin rakennus alkoi. Kiinan muuria alettiin ­rakentaa suojaksi pohjoisesta uhkaavia sotaisia mongoliheimoja vastaan.

Musta oli keisarin väri. Taolaisten ­mukaan elämän kehässä oli viisi elementtiä: maa, metalli, vesi, puu ja tuli, jotka yhdistettiin tiettyihin väreihin. Keisarin vastustajat olivat käyttäneet punaista väriä symboloimaan tulta, ja koska vesi sammuttaa tulen, keisari valitsi omaksi värikseen veden värin eli mustan.

Keisari sai hautaansa armeijan. Kun keisari Shi Huangdi kuoli vuonna 210 eaa., hänelle rakennettiin suuri hautamonumentti, jota vartioi 7 000 savisoturia.

Potilaat neulatyynyinä

Taolaisten mukaan sairaudet johtuvat luonnonvoimien, naisellisen jinin ja miehisen jangin, epätasapainosta, joka verotti ihmisen elinvoimaa, qitä. Kiinalaisessa lääketieteessä tasapainoa yritetään palauttaa akupunktiolla. Lääkäri pistelee ohuita neuloja ­kehon 12 meridiaaniin, joita pitkin elinvoiman uskotaan virtaavan.

Kiinalaisessa lääketieteessä sairaudet ja kivut yhdistetään tiettyihin kehon kohtiin, ja esimerkiksi ummetusta hoidetaan pistämällä neuloja potilaan käteen. Vanhimmat akupunktiossa käytetyt neulat olivat puisia, mutta noin vuodesta 800 eaa. lähtien on käytetty metallisia neuloja.

Varsijousi oli oikea superase

Kiinassa Zhou-dynastian aikana kehitetty varsijousi oli yksi aikansa kehittyneimmistä aseista.

Viritys: Ampuja tuki jousta jaloillaan ja veti kaksin käsin jännettä itseään kohti.

Tähtäys: Jänne varmistettiin kahdella metallikoukulla, jotka pysyivät kiinni lukkomekanismilla. Kun jänne oli jännitetty ja varmistettu, aseella saattoi tähdätä.

Laukaus: Kun ampuja veti liipaisimesta, lukkomekanismi vapautti jänteen ja lähetti nuolen matkaan kymmenen kertaa suuremmalla voimalla kuin tavallinen jousi.

3. dynastia 206 eaa.–220 jaa.: Han-dynastia

Han-dynastian aikana Kiinan valtion rungon muodostivat kymmenettuhannet virkamiehet, ja ihanteena oli filo­sofi Kungfutsen ajatuksiin perustuva yhteiskunta. Samoihin aikoihin maata alettiin pengertää riisinviljelyä varten.

Eunukki keksi paperin

Vuonna 105 eunukki Tsai Lun esitteli ­keisarille uuden keksintönsä, kirjoitusmateriaalin, joka oli valmistettu sekoittamalla puunkuorta, hamppukuitua ja silkkilumppua. Keisari ihastui keksintöön ja palkitsi Tsai Lunin rahalla ja aatelisarvolla. Siitä ­lähtien kiinalaiset kirjoittivat bambutikkujen sijaan paperille.

Pengerrys tuotti riisiä miljoonille

Jotta miljoonille kiinalaisille riittäisi ruokaa, viljelypinta-alaa kasvatettiin pengertämällä kukkuloiden ja vuorten rinteitä riisipeltoja varten.

Riisinversot vaativat kasvaakseen noin 20 senttimetriä vettä. Noin vuonna 100 eaa. keksitty ketjupumppu mahdollisti riisipenkereiden keinokastelun mäkisessäkin maastossa.

Virkamieskokeessa pärjäsivät vain hyvämuistiset

Arvostettuun virkamiehen asemaan haluavien nuorukaisten piti opetella ulkoa filosofi Kungfutsen teosten 431 286 sanaa.

Han-keisari Gaozu (206–195 eaa.) teki Kungfutsen opetuksista ­valtion virallisen filosofian ja perusti suuren virkamieskoneiston levittämään filo­sofiaa. Tulevat virkamiehet opiskelivat Kungfutsen ajatuksia, minkä jälkeen heidät lähetettiin valtakunnan eri osiin muun muassa valvomaan veronkantoa ja suuria rakennushankkeita.

Vuonna 124 eaa. otettiin käyttöön vaativa virkamieskoe. Siinä oppilaat joutuivat tekemään päiväkausien ajan tehtäviä, jotka edellyttivät Kungfutsen ­teosten osaamista ulkomuistista.

Han-­dyna­s­tian loppuaikoina kokeeseen osallistui joka vuosi noin 30 000 virkamieheksi haluavaa.

4. dynastia 618–907: Tang-dynastia

Silkkitie-kauppareitti lisäsi Kiinan yhteyksiä muuhun maailmaan ja synnytti kysyntää kiinalaisille tuotteille, kuten eläimiä ­esittäville lasitetuille savipatsaille.

Kirjoja painettiin kuin liukuhihnalla

Kiinalaiset keksivät kirjapainotaidon vuoden 710 tienoilla. He käyttivät painamiseen puulaattoja, joihin oli kaiverrettu kirjoitusmerkkejä peilikuvina. Laatat siveltiin musteella ja painettiin paperia vasten, jolloin kirjoitusmerkit kopioituivat paperille oikein. Näin voitiin painaa jopa tuhat sivua päivässä.

Uhrilahjat olivat vientimenestys

Varhaisten dynastioiden aikana merkkihenkilöiden hautajaisissa uhrattiin sekä ihmisiä että eläimiä. Myöhemmin elävät uhrit korvattiin savesta muotoilluilla uhrilahjoilla. Lasite­tuista saviesineistä tuli suosittuja koriste-esineitä Lähi-idässä.

Ikuisen elämän tavoittelu johti ruudin keksimiseen

Taolaisuuden kannattajat uskoivat, että ikuisen elämän saattoi saavuttaa nauttimalla elämän­eliksiiriä. Alkemistit eivät onnistuneet valmistamaan eliksiiriä, mutta sen sijaan he keksivät vuoden 900 tienoilla tavan valmistaa ruutia, jota käytettiin muinaisessa Kiinassa etenkin ilotulitusraketeissa.

Runnelluista lootusjaloista tuli yläluokan muotia



Naisten tanssi oli suosittua huvia ­kaikissa yhteiskuntaluokissa. Yläluokan keskuudessa se kuitenkin loppui Tang-dynastian aikana, kun palatsitanssijattaret keksivät alkaa sitoa jalkansa saadakseen ne näyttämään pienemmiltä ja siten haluttavammilta. ”Lootusjalat” olivat muotia tuhannen vuoden ajan.

Chang’an oli maailman suurin kaupunki

Vuoden 742 väestölaskennan mukaan Kiinan silloisessa pääkaupungissa Chang’anissa (nykyään Xi’an) asui noin kaksi miljoonaa ihmistä, ja se oli maa­ilman suurin kaupunki. Esimerkiksi
Pariisissa oli 700-luvulla vain noin 30 000 asukasta. Chang’an tarkoittaa suomeksi ”ikuista rauhaa”.

5. dynastia 960–1279: Song-dynastia

Song-dynastian aikana syntyivät monet Kiinan edistyksellisimmistä keksinnöistä, kuten mekaaninen kello ja laiva­kompassi. Song-synastia alkoi kuitenkin natista liitoksissaan, kun mongolit tunkeutuivat Kiinaan pohjoisesta.

Vesikello mittasi aikaa

Nolo kömmähdys innoitti virkamiehen rakentamaan edistyksellisen kellon.

Kiinan keisari lähetti virkamies Su Songin onnittelemaan naapurival­tion keisaria tämän syntymäpäivänä. Valtioissa käytettiin kuitenkin eri kalen­teria, ja niinpä Su Song esitti onnittelut päivää liian aikaisin. Diplomaattinen kömmähdys innoitti Su Songin rakentamaan mekaanisen kellon, joka mittaisi tarkasti sekä kellonaikaa että päiviä.

Kellon rakentaminen alkoi vuonna 1086 Kaifengissä, mistä se siirrettiin myöhemmin Pekingiin. Kello katosi mongolien vallattua Pekingin vuonna 1215.

Kolikoiden tarve kasvoi

Kiinalaiset olivat jo Tang-dynastian aikana luopuneet silkkikääröjen käytöstä maksuvälineenä ja alkaneet käyttää metallirahaa. Kun maan ulkomaankauppa ja kotimarkkinat kasvoivat voimakkaasti Song-dynastian aikana, myös kolikoiden tarve kasvoi.

Vuonna 997 Song-dynastia lyötti 800 ­miljoonaa kolikkoa vuodessa, ja vuonna 1085 määrä oli jo kuusi miljardia. Kun Kiinasta loppui metalli, kolikot korvattiin mulperipuun kuoresta tehdyillä seteleillä.

Kompassi näytti tien onneen

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät laivakompassista ovat vuodelta 1090. Aikalaiskirjailija Zhu Yun mukaan kompassilla pidettiin laiva kurssissa huonolla säällä. Todellisuudessa kompassi oli keksitty jo paljon aikaisemmin.

Ilmansuunnat olivat kiinalaisille tärkeitä, ja kaikkein tärkein oli etelä. Siksi kurjimmankin hökkelin ovi antoi etelään. Etelän sijainti määritettiin yksinkertaisella kompassilla eli shillä, jossa oli metallilevy ja sen päälle asetettu magneettinen kivi. Kivi oli usein veistetty muistuttamaan jotain onnea ­tuovaa eläintä tai esinettä, ­kuten kalaa tai lusikkaa.

6. dynastia 1279–1368: Yuan-dynastia

Noin 150 vuotta kestäneen sodan jälkeen Kublai-kaanin johtamat mongolit valloittivat koko Kiinan. Kaani perusti oman dynastiansa, Da Yuanin, teki Kiinasta taloudellisen suurvallan ja rakennutti vaikuttavan Keisarinkanavan.

Keisarinkanava yhdisti valtakunnan

Kiinalaiset rakensivat kanavan välttääkseen merirosvojen hyökkäykset. Kanava ulottui puolen valtakunnan poikki, ja siinä oli lukuisia sulkuja.

Sekä venetsialainen kauppias Marco Polo että katolinen lähetyssaarnaaja Matteo Ricci matkustivat pitkin Kiinan 1 700 kilometrin pituista Keisarinkanavaa.

Kanava ulottui etelän Hangzhousta pohjoisen Pekingiin, ja sitä pidetään maailman pisimpänä ihmisen rakentamana vesitienä. Kanavan vanhimmat osat rakennettiin jo 500-luvulla eaa., ja siitä kehittyi nopeasti laajan valtakunnan tärkein kulkureitti.

Yuan­-dynastian aikana kanavaa jatkettiin pääkaupungin Khanbalikin eli nykyisen Pekingin eteläpuolella ­sijaitsevaan Tian­jiniin. Kanava oli myös osa Silkkitie-kauppareittiä, joka kukoisti mongolien valtakaudella.

Keisarinkanavaa hoiti 15 000 työläistä. Kiinalaisten keksimien sulkujen ansiosta suuretkin laivat pystyivät liikennöimään yhdeksän metrin syvyisessä kanavassa 42 metrin korkeuserosta huolimatta.

7. dynastia 1368–1644: Ming-dynastia

Mongolien valtakausi päättyi talon­poikaiskapinaan, ja Kiina siirtyi taas kiinalaisten valtaan. Ming-dynastian ­aikana kiinalainen kulttuuri ja tekniikka kukoistivat. Etenkin posliini ja laivat herättivät ihastusta muualla maailmassa.

Amiraali kiersi maailmaa

Kun amiraali Zheng He lähti ensimmäiselle löytöretkelleen, mukana oli 27 870 miestä. Hän teki vuosina 1405–1433 seitsemän ­merimatkaa ja kävi muun muassa Intiassa ja useissa Afrikan maissa. Tuliaisiksi hän toi norsunluuta, seeproja, strutseja ja kirahvin.

Posliinista tuli uusi vientimenestys

Ming-dynastian aikana posliinista tuli Kiinalle yhtä tärkeä vienti­tuote kuin silkki oli ollut jo vuosisatojen ajan. Euroopassa kiinalaista posliinia pidettiin ylellisyyden huippuna, ja eurooppalaiset posliinitehtaat yrittivät turhaan jäljitellä Ming-dynastian aikana valmistettua sinivalkoista posliini­a.

Bambulaivat olivat kestäviä

Kiinalaiset džonkit olivat 1400-luvulla maailman parhaita laivoja, ja monet kiinalaiset merenkulkuun liittyvät keksinnöt, kuten lastiruuman osastointi ja reivattavat purjeet, levisivät kaikkialle maailmaan.

Säädettävät purjeet. Kiinalaisten purjeet oli tehty punotuista bambumatoista, joiden kokoa voitiin säätää kulloistenkin tuuliolojen mukaan.

Väliseinät lisäsivät turvallisuutta. Džonkkien poikittaiset väliseinät jakoivat ­laivan ­ruuman osiin. Vaikka yksi osasto täyttyi vedellä, laiva ei välttämättä uponnut.

Suuri peräsin helpotti ohjaamista. Bambuperäsimen ansiosta džonkkeja oli helppo ohjata ja kääntää.

Keisari eristäytyi muurien taakse

Kun kolmas Ming-keisari Yong Le teki Pekingistä pääkaupunkinsa vuonna 1420, ­hänen uutta palatsiaan rakensi noin miljoona työmiestä ja rakennustyöt kestivät lähes 15 vuotta. Tuloksena oli ”Kielletty kaupunki”, jonka 800 rakennukseen ­oli pääsy vain keisariperheellä ja ylhäisimmällä hoviväellä.

Keisarin arvon korostamiseksi Kielletyssä kaupungissa oli 9 999 huonetta – vain taivaan keisarilla sai olla 10 000 huonetta. Palatsi on rakennettu niin, että sen useimmat ikkunat ja ovet antavat etelään.

8. dynastia 1644–1912: Qing-dynastia

Qing-dynastian aikana Kiinasta kasvoi suurvalta, mutta vanhoillinen hallinto ja Britanniaa vastaan käydyt oopiumi­sodat heikensivät valtakuntaa. Keisarien Kiinan tarina päättyi Qing-dynastian syrjäyttämiseen.

Mantšut laajensivat valtakuntaa

Mantšut olivat pohjoinen paimentolaiskansa, joka vuonna 1644 valloitti Pekingin, syrjäytti Ming-dynastian ja perusti tilalle oman Qing-dynastiansa. Sen jälkeen he laajensivat valtaansa muualle Kiinaan ja sitä ympäröiville alueille.

Vuoden 1760 tienoilla Kiinan pinta-ala oli noin 15 miljoonaa km2, ja maa oli suurempi kuin koskaan. Vuonna 1820 keisarikunnassa oli yli 380 miljoonaa asukasta.

Oopiumi heikensi Kiinaa

Kiinalaiset eivät yleensä innostuneet tuontitavaroista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun britit ­alkoivat 1700-luvulla tuoda ­maahan oopiumia koukuttaakseen kiinalaiset huumeeseen. Juoni onnistui, ja pian suuri osa kiinalaisista vietti aikansa oopiumiluolissa.

Vuonna 1839 Kantonin viranomaiset kielsivät brittilaivaa purkamasta oopiumilastiaan. Britit vastasivat ampumalla tykeillään kiinalaisia laivoja. Kolme vuotta kestäneen sodan jälkeen Kiina salli taas ulkomaisten tuotteiden maahantuonnin ja vuokrasi Hongkongin Britannialle.

Nyrkkisankarit iskivät länsimaalaisten kimppuun

Boksarikapinalliset halusivat karkottaa ulkomaalaiset Kiinasta, mutta kapina tukahdutettiin raa’asti ja kiinalaiset joutuivat maksumiehiksi.

Nälänhätä ja ulkomaalaisten kasvanut vaikutusvalta Kiinassa johtivat marraskuussa 1899 kapinaan pohjoisessa Shandongin maakunnassa. Kapinaa johti kansallismielinen ryhmä, joka kutsui itseään nimellä ”Oikeudenmukaisuuden ja harmonian nyrkki”. Sen jäsenet harjoittivat erilaisia kamppailulajeja, ja heitä alettiin pian kutsua länsimaissa ”boksareiksi”.

Boksarit iskivät länsimaalaisten kimppuun ja tuhosivat länsimaalaisia tuontitavaroita. Kapina laajeni nopeasti, ja yli 50 000 kiinalaista liittyi boksareiden riveihin. Myös leskikeisarinna Cixin huhuttiin tukevan kapinaa.

Kesällä 1900 kapinalliset etenivät Pekingiin, missä he piirittivät joukon länsimaalaisia diplomaatteja. Joukko länsimaisia sotilaita tuli kuitenkin maanmiestensä avuksi ja kukisti kapinan kovakouraisesti. Rangaistukseksi kiinalaiset joutuivat maksamaan 300 miljoonan dollarin korvaukset. Qing-­dynastia oli menettänyt kasvonsa, ja sen valta-­asema alkoi horjua.

Ehkä sinua kiinnostaa...