##
- Kauppiaat tekivät pitkiä kauppamatkoja
Kiinalaiset alkoivat jo varhain tehdä kauppaa kaukaisten valtioiden kanssa. Heitä lähti Intiaan, Lähi-itään ja Eurooppaan solmimaan kauppasuhteita ja hankkimaan teknistä tietoa,
jota he kehittivät kotimaassaan.
Kiinalaiset keksivät kompassin jo 200-luvulla eaa., mutta sitä käytettiin navigoimiseen vasta vuodesta 1040 lähtien.

Kompassi keksittiin 200-luvulla eaa.
##
- Maatalous kukoisti jo varhain
Muiden muinaisten suurten sivilisaatioiden tapaan Kiina hyödynsi jokiaan. Keltaisenjoen eli Huanghen ja Sinisenjoen eli Jangtsen hedelmällisillä alueilla alettiin harjoittaa tuottoisaa maanviljelyä ja kesyttää eläimiä hyötykäyttöön jo seitsemisen tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tehokkaan viljelyn ansiosta kiinalaiset pystyivät tuottamaan ruokaa paljon suuremmalle väkimäärälle kuin oli tarpeen.
##
- Imperiumi vahvistui sotimalla
Pikkuvaltioiden väliset jatkuvat sodat johtivat uusien aseiden ja sotastrategioiden kehittymiseen. Kiinalaiset käyttivät sodassa hevosia ja keksivät varsijousen jo 500-luvulla eaa., kun taas Euroopassa varsijousi kehitettiin vasta noin 399 eaa. Uuden tekniikan avulla Kiinan keisari pystyi valloittamaan naapurivaltioita.

Kiinan armeija käytti jo varhain hevosia.
##
- Kirjoitettu kieli tehosti viestintää
Noin vuonna 1300 eaa. kiinalaisilla oli jo toimiva kirjoitusjärjestelmä, jonka ansiosta viestejä pystyi lähettämään pitkien matkojen päähän. Kirjoittamisen merkitys vain vahvistui, kun kiinalaiset keksivät paperin noin vuonna 105.
##
- Kiina rikastui silkkikaupalla
Vuoden 3300 eaa. paikkeilla kiinalaiset kehittivät menetelmän valmistaa silkkiperhosen toukkien kehräämästä kuidusta kangasta. Kauppiaat muualta Aasiasta, Pohjois-Afrikasta ja
Euroopasta himoitsivat silkkiä, jonka valmistusmenetelmän kiinalaiset pitivät visusti salaisuutena. Silkin kysyntä johti kauppakaravaanireittien perustamiseen noin vuodesta 200 eaa. lähtien. Silkistä saadut tulot lisäsivät Kiinan vaurautta, ja niillä muun muassa ylläpidettiin suurta armeijaa.
##
- Kiinalaiset olivat monen alan edelläkävijöitä
Kiinan tehokas maatalous johti valtavaan väestönkasvuun, ja yhteiskunnan pyörittämiseksi tarvittiin monen alan osaajia. Jo ammoin valtakunnassa syntyi erilaisia asiantuntija-ammatteja, kuten seppiä, kirjureita ja lääkäreitä, joiden harjoittajat kokeilivat ja kehittivät uusia menetelmiä. Vuoden 600 eaa. tienoilla kiinalaiset kehittivät tehokkaan rauta-auran ja kylvömenetelmän,
jotka keksittiin Euroopassa vasta 1730-luvulla. Kiinalaiset käyttivät sodankäynnissä myös myrkkykaasua, jota levitettiin palkeilla.

Kädentaidot olivat arvossaan muinaisessa Kiinassa.