Hallitsija Suleiman

Mitä kalifit tekevät?

Valinnassa on noudatettu vaihtelevia kriteereitä, ja taistelu kalifiudesta on usein johtanut verisiin konflikteihin

Valinnassa on noudatettu vaihtelevia kriteereitä, ja taistelu kalifiudesta on usein johtanut verisiin konflikteihin

Wikimedia Commons/Kunsthistorisches Museum Wien

Kalifi on islaminuskoisen suurvallan eli kalifaatin poliittinen, uskonnollinen ja sotilaallinen johtaja ja periaatteessa kaikkien muslimien hallitsija.

Kun islamin perus­taja profeetta Muhammad kuoli vuonna 632, hän ei ollut ehtinyt muotoilla selkeitä ohjeita kalifin valintaa varten.

Valinnassa onkin noudatettu vaihtelevia kriteereitä, ja taistelu kalifiudesta on usein johtanut verisiin konflikteihin.

Ensimmäiset neljä kalifia Muhammadin jälkeen valittiin shuralla eli menettelyllä, jossa kaikkia asiaankuuluvia tahoja kuultiin ennen kalifin nimittämistä, ja useimmat muslimit tukivat valintaa.

Viimeinen ottomaanikalifi Abdülmecid II syrjäytettiin vallasta vuonna 1924.

© Historic Collection/Alamy/Imageselect

­Jo neljännen kalifin, Alin, aikana muslimien välille syttyi sisällissota vuonna 656. Sodan voittaja Muawiya nimitti itsensä kalifiksi ja teki arvonimestä periytyvän.

Ajan myötä kalifit kuitenkin menettivät poliittisen valtansa ja heistä tuli vain uskonnollisia johtajia.

Kalifit olivat 1500-luvulle asti arabeja, jotka olivat todistettavasti sukua Muhammadille, mutta vuonna 1517 ­kalifius ­siirtyi mahtavan Ottomaanien ­valtakunnan sulttaaneille.

Viimeinen ottomaanikalifi syöstiin ­vallasta vuonna 1924, kun nykyinen Turkin tasavalta perustettiin, ja siitä lähtien yksikään kalifiksi itseään kutsunut johtaja ei ole pystynyt saavuttamaan itselleen muslimien enemmistön kannatusta.