Arkeologit ovat löytäneet jälkiä 350 vuotta sitten tapahtuneesta joukkosurmasta Alaskassa. Murhenäytelmä oli ilmeisesti seurausta lasten leikistä alkaneesta konfliktista.
Nunalleqista Beringinmeren rannalla löydettiin kaivauksissa 28 henkilön jäännökset. Paikalla sijaitsi 1500-luvun lopulta lähtien Alaskan jupikien asuinpaikka.
Ihmiset teloitettiin takaapäin
Jossakin vaiheessa vuosien 1652 ja 1677 välillä kylään hyökkäsi toisen heimon jäseniä, jotka teloittivat siellä olevat asukkaat.
”Heidät oli sidottu kasvot maata kohti. Monilla on takaraivossa keihään tai nuolen aiheuttamia reikiä”, kertoi kaivausten johtaja Rick Knecht, joka työskentelee Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa.
Verilöyly tapahtui historiantutkijoiden keskuudessa ”Jousi- ja nuolisotana” tunnettuna aikana. Sillä tarkoitetaan joukkoa verisiä konflikteja, jotka velloivat Alaskan jupikheimojen välillä 1600-luvulla.
Epäonni johti kostonkierteeseen
Suullisen perimätiedon mukaan sodat alkoivat, kun eräs poika heitti toista poikaa vahingossa tikalla silmään. Loukkaantuneen pojan isä puolestaan puhkaisi vihapäissään tikan heittäneen pojan molemmat silmät. Välikohtaus johti taisteluihin, jotka eskaloituivat monen vuoden sodiksi ja molemmin puolin tehdyiksi verisiksi kostoiskuiksi.
Nunalleqin löydös viittaa siihen, että minkäänlaista sääliä ei tunnettu. Uhrit olivat yhtä lukuun ottamatta naisia, vanhuksia tai lapsia. Kylän miehet olivat todennäköisesti taistelemassa, tai heidät oli jo tapettu aiemmin. Verilöylyn jälkeen Nunalleq poltettiin.
Jupikheimojen naamioissa yhdistyy usein ihmisen ja eläimen piirteitä. Kuvassa olevalla naamiolla on esimerkiksi mursun hampaat.