Pohjois-Guatemalassa sijainneen mayakaupunki El Miradorin asukkaat hylkäsivät äkillisesti kaupunkinsa noin vuonna 200. Lukuun ottamatta lyhyttä aikaa 900-luvulla kaupunki oli vuosisatoja täysin asumaton, ja puut ja muut kasvit nielaisivat kivitalot ja temppelipyramidit.
El Mirador nousi unohduksen alhosta vasta noin tuhat vuotta myöhemmin vuonna 1978, kun arkeologit alkoivat tutkia hylättyä kaupunkia.
Kaivaukset ovat edelleen meneillään, ja nyt tutkijat ovat ottaneet avukseen uusinta teknologiaa. Kadonnutta kaupunkia on kuvattu niin kutsutulla lidarilla eli valotutkalla, jolla pystytään näkemään viidakon tiheän kasvillisuuden läpi. Yhdessä aiempien kaivausten kanssa uusi tutkimus muodostaa kuvan valtavasta unohduksiin jääneestä mayavaltakunnasta, josta arkeologit ovat onnistuneet paljastamaan vasta pienen osan.
Pyramidien rakentaminen vaati valtavasti työvoimaa
Kun arkeologit selvittivät ensimmäisen kerran tiensä tiheän viidakon läpi El Miradoriin vuonna 1978, he olettivat kaupungin koon perusteella, että se oli perustettu mayavaltakunnan vuosina 250–900 jaa. vallinneella niin kutsutulla klassisella kaudella.
Kaupungista tehdyt löydöt, kuten vanhaan tyyliin koristellut kivipaadet, tekivät kuitenkin pian selväksi, että kaupunki oli perustettu paljon aikaisemmin, kenties jo noin vuonna 600 eaa.
Tuohon aikaan mayat olivat jo kehittäneet sekä kirjoitetun kielen että kalenterin, mutta tutkijat ovat aiemmin olleet laajasti yksimielisiä siitä, että suuria valtakuntia mahtavine kuninkaineen oli olemassa vasta mayojen klassisella kaudella.
Tämä teoria lensi kuitenkin uuden löydön myötä romukoppaan. Pelkkä kaupungin koko osoitti, että mayoilla oli jo 600-luvulla eaa. vahvaa yhteiskunnallista organisointikykyä.
Sittemmin El Miradorista on tehty yhdysvaltalaisarkeologi Richard D. Hansenin johdolla tärkeitä löytöjä yksi toisensa jälkeen. Hänen johtamissaan kaivauksissa alueelta on muun muassa löydetty kolme suurta pyramidia, joista suurin, La Danta, on peräti 27 metriä korkea ja tilavuudeltaan 2,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä tekee siitä yhden maailman suurimmista pyramideista.
Viidakko on nielaissut El Miradorin rauniot, mutta pienempiä pyramideja löytyy vielä monin paikoin.
Pyramidin rakentaminen on vaatinut vähintään 15 miljoonaa henkilötyöpäivää, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että pyramidin kivet ovat peräisin yli 600 metrin päässä pyramidista sijainneesta kaivoksesta.
”Yhden 450 kilon painoisen kivenlohkareen siirtämiseen tarvittiin 12 miestä”, Hansen kertoi vuonna 2011.
Hän oli siihen mennessä tutkinut 51 muinaista kaupunkia El Miradorin alueella ja pystyi esittämään varman kantansa.
”Tämä oli läntisen pallonpuoliskon ensimmäinen valtiojohtoinen yhteiskunta – ja se oli olemassa tuhat vuotta oletettua aiemmin”, hän totesi tuolloin.
3D-mallinnus La Dantan valtavasta pyramidialueesta loistonsa päivinä.
Kadonneita kaupunkeja löydetään kehittyneen teknologian avulla
Kaivausten suorittaminen viidakon uumenissa on erittäin hankalaa ja kallista, joten Hansenin johtama tutkijaryhmä kokeili jo vuonna 2015 lidaria, jolla El Miradoria ympäristöineen voitiin tutkia ilmasta käsin.
Lidar eli valotutka mittaa rakennelmien välisiä etäisyyksiä laserin avulla ja toimii myös Guatemalan viidakon kaltaisen tiheän kasvillisuuden keskellä.
Tehtyään riittävän määrän mittauksia tutkijat pystyvät laatimaan lidarilla kuvatun alueen maanpinnasta yksityiskohtaisia kolmiulotteisia kuvia. Uusimmat kuvat on nyt vuosien aherruksen jälkeen julkaistu, ja ne vahvistavat Hansenin oletukset.
Kuvien mukaan El Miradorin ympärillä oli ainakin 417 aiemmin tuntematonta kaupunkia ja kylää sekä sadoittain muita rakennelmia, kuten seremoniallisia paikkoja.
Kylät ja kaupungit oli rakennettu samoihin aikoihin El Miradorin kanssa, ja ne oli yhdistetty toisiinsa leveillä teillä, joita oli yhteensä 170 kilometriä. Työ on vaatinut erinomaista organisointitaitoa ja tarkoituksenmukaisen johtorakenteen. Tiet oli rakennettu soiseen maastoon, ja niiden leveys vaihteli yhdeksän ja 40 metrin välillä.
Lidarkuvauksilla on siis pystytty todistamaan suuren ja kehittyneen yhteiskunnan olemassaolo.
”Lidar on mullistanut arkeologiset tutkimukset tällä alueella, jossa trooppinen sademetsä rajoittaa näkyvyyttä merkittävästi. Lidarin avulla voimme tarkastella kerralla suurempaa aluetta ja nähdä myös eri rakennelmien väliset yhteydet. Tutkimuksen ansiosta tätä aluetta on nyt ensimmäistä kertaa pystytty tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena, ja tulokset ovat muuttaneet käsityksemme täysin”, Tulanan yliopiston Keski-Amerikan instituutin johtaja Marcello Canuto kertoo.
Lidar-kuvista näkyy, että Mirador oli osa teiden yhdistämää kaupunkien verkostoa.
Hansen ja hänen tutkimusryhmänsä ovat tunnistaneet muun muassa 30 pallopelikenttää, lukuisia uskonnollisiin tai poliittisiin seremonioihin käytettyjä rakennelmia ja 195 vesisäiliötä.
Pienempien kaupunkien rakentaminen suuren keskuskaupungin ympärille muistuttaa Tikalia, mayojen klassisen kauden eliitin pääkaupunkia. Tämä viittaa siihen, että El Mirador on toiminut mallina myöhemmille mayayhteiskunnille, joista on enemmän tutkimustietoa.
El Miradoria ympäröivä asutus on ajoitettu noin vuosiin 1000 eaa. – 150 jaa. Vieläkään ei kuitenkaan tiedetä, miksi mayat vuoden 200 tienoilla hylkäsivät suurkaupunkinsa.
Erään teorian mukaan metsäkato teki maanviljelystä mahdotonta. Puuta tarvittiin esimerkiksi El Miradorin lukuisten temppelien ja monumenttien puisiin koristeisiin.
Varma vastaus arvoitukseen ja muihinkin El Miradorin salaisuuksiin on kuitenkin edelleen kätkössä Guatemalan viidakossa.